Tuoretta tutkimusta | 07.10.2021 10:00
Merkittävä tutkimusrahoitus jälkihuollon tutkimukselle on osa yhteiskunnan kehittämistä
Porin yliopistokeskuksessa tehdään eturivin yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Riikka Korkiamäen johtama hanke sai merkittävän STM:n rahoituksen jälkihuoltoa valottavaan tutkimukseen. Hanke yhdistää yliopiston, ammattikorkeakoulun ja SOS-lapsikylän.
”Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää rahoitusta yhdeksälle sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle, jotka vahvistavat sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimusperusteisuutta ja siten sosiaalihuollon käytäntöjen vaikuttavuutta. Avustusta jaetaan yhteensä 4 miljoonaa euroa. Rahoitusta sai tutkimushanke ”Hyvää jälkeä – Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä”, Tampereen yliopisto, Riikka Korkiamäki, 487 147 euroa.”
Näin kertoi Valtioneuvoston virallinen tiedote 4.8.2021. Mistä on kyse, Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiaalityön apulaisprofessori Riikka Korkiamäki?
Hyvää jälkeä -tutkimushankkeen johtaja, sosiaalityön apulaisprofessori Riikka Korkiamäki.
- Hyvää jälkeä –hanke on konsortio, jota hallinnoidaan ja johdetaan Tampereen yliopistossa. Osatoteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu ja SOS-lapsikylä. SOS-lapsikylän osatoteutusta johtaa Elina Stenvall, jonka kanssa olen aiemmin tehnyt tutkimusyhteistyötä. SOS-lapsikylällä on jälkihuollon kokeneita nuoria mukana kokemusasiantuntijoina ja he ovat tutkimuksemme kanssatoteuttajia. Savonia-ammattikorkeakoulu taas on tehnyt aiemminkin yhteistyötä SOS-lapsikylän kanssa. Savoniassa toteutetaan jälkihuollon kehittämishanketta, joka nivoutuu yhteen oman hankkeemme kanssa, Korkiamäki kertoo.
Yliopiston puolelta tehdään ensisijaisesti tieteellistä tutkimusta, josta Savonian kehittämishanke hyötyy. Yliopiston Hyvää jälkeä –hanke puolestaan hyötyy Savonian kehittämiskytköksestä. Osatoteuttajien asiantuntemukset täydentävät siis hyvin toisiaan.
Jälkihuolto
Jälkihuolto on laissa säädetty sosiaalihuoltoon kuuluva palvelu 18-25 –vuotiaille nuorille, jotka ovat ennen täysi-ikäistymistään asuneet muualla kuin biologisten vanhempiensa luona lastensuojelun toimenpiteiden vuoksi. Jälkihuoltoon kuuluu kokonaisvaltainen ja tarpeiden mukainen yhteiskunnan tuki. Tällaista tukea on muun muassa nuorten asumiseen, työhön, toimeentuloon, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn kuin myös terveyteen ja koulutukseen liittyvä toiminta. Jälkihuollon piirissä on Suomessa noin 10 000 nuorta. Tarkoituksena on tukea itsenäistymistä ja aikuistumista.
Jälkihuoltoa koskeva laki muuttui vuonna 2020. Nyt jälkihuollon piirissä ovat 18-25 –vuotiaat nuoret aikaisemman 18-21 –vuotiaiden sijaan.
- Mukana on nyt huomattavasti enemmän nuoria, joiden elämäntilanne on myös esimerkiksi perheellistymisen vuoksi erilainen verrattuna aiempaan. Lisäksi palvelurakenne muuttuu vuodenvaihteessa sote-uudistuksen myötä siten, että jälkihuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille, Korkiamäki selventää tutkimuksen arvoista tilannetta.
Hyvää jälkeä -hanke
Hyvää jälkeä –hankkeessa tutkitaan jälkihuoltoa sekä nuorten että ammattilaisten näkökulmasta. Tavoitteena on kuvitella, millaista on hyvä jälkihuolto. Hanke jakautuu kolmeen osatehtävään:
- Jälkihuollon nykytilan kartoittaminen
- Hyvän jälkihuollon edellytysten hahmottaminen eri näkökulmista jälkihuoltosiirtymän eri vaiheissa
- Jälkihuoltoa tukevan (digitaalisen) yhteistyön kehittäminen.
Hanke kestää vuodesta 2021 vuoteen 2023. Hankkeen loppuvaiheessa suunnitellaan ammattilaisten ja jälkihuoltonuorten yhteiskäyttöön soveltuva digitaalinen yhteistyöalusta, josta vastaa Turun ammattikorkeakoulu.
Tieteellinen tutkimustyö soveltuu yhteen lastensuojelun ja jälkihuollon kehittämistyön kanssa.
- Palvelujen organisointi on parhaillaan murrosvaiheessa, ja hankkeemme tuottama tieto on hyödyksi tässä kehittämistyössä, kiteyttää apulaisprofessori Korkiamäki hankkeen sovellutuksen.
Teksti: Jyri Luonila
Riikka Korkiamäen kuva: Jonne Renvall
Kuvituskuva: Jarmoluk/Pixabay