Tuoretta tutkimusta | 26.03.2024 15:34
Mindflow-hanke vahvistaa alueellista aivotoiminnan tutkimusta
Professori Tarmo Lipping, tutkija Matin Beiram Vand ja projektipäällikkö Reijo Koivula työskentelevät Data-analytiikan ja optimoinnin tutkimusryhmässä (DAO), jolle myönnettiin arvostettua Research to Business -kaupallistamisrahoitusta. DAO:n MindFlow-hanke aikoo seuraavaksi perehtyä uppoutuneisuuden eli flow-tilan seurantaan. Ryhmä toimii osana Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntaa.
Mindflow-hankkeen tutkija Matin Beiram Vand päässään aivosähkökäyrää mittaava Muse-merkkinen EEG-panta.
Business Finlandin myöntämä Research to Business -rahoitus on Porin yliopistokeskukselle ja Satakunnan alueelle merkittävä osoitus hankkeen suuresta potentiaalista. Kyseinen rahoitusmalli on nimenomaan tutkimustulosten kaupallistamista varten. Myös tutkimusta saa toki tehdä, mutta pääasiallinen tarkoitus on että kaupallistamiseen sopivia tutkimustuloksia olisi jo olemassa. Myönnetystä summasta 40% on käytettävä kaupallistamiseen. Tarkoitus on, että projektin päättymisen jälkeen perustetaan yritys viemään eteenpäin siihen astista työtä eli tuotteistamaan ideaa.
Palvelu suunnataan kuluttajakäyttöön
MindFlow-hanke kehittää kuluttajille suunnattua palvelua, joka hyödyntää aivosähkökäyrän eli EEG:n monitorointia. Teknologian kehityksen myötä kymmeniä johtoja yhdistävä uimalakkia muistuttava päähine on saanut rinnalleen kuluttajaystävällisiä vaihtoehtoja. Muse-merkkinen EEG-panta on osoittautunut lupaavaksi kotikäyttöön soveltuvaksi EEG-mittauslaitteeksi, ja vastaavia laitteita tulee markkinoille lisää koko ajan. Jopa nappikuulokkeilla voidaan mitata EEG:tä korvien kautta.
– Kehittämämme palvelu tulisi tukemaan joitakin tämän tyyppisiä laitteita. Kun käyttäjä hankkii tulevan palvelumme käyttöönsä ja siihen sopivan laitteen, hän voi mitata ja monitoroida omaa työhön uppoutumistaan eli niin sanottua flow-tilaa. Joko niin että mittarit näyttävät koko ajan flow-tilan aktiivisuutta tai niin että päivän päätteeksi voi katsoa missä kohtaa päivää uppoutuminen oli parhaimmillaan, Tarmo Lipping kertoo.
Tarkoitus ei ole että ihminen olisi koko työpäivän ajan flow-tilassa, vaan aivosähkökäyrän monitoroinnin avulla voidaan suuntaa antavasti tutkia, miten flow-tila saavutetaan ja milloin se saavutetaan parhaiten.
– Tulosten avulla ihminen voi esimerkiksi säätää omaa aikatauluaan sen mukaan, että milloin on helpointa uppoutua työhön eli kokea työn imua, sanoo Lipping.
Tutkija Matin Beiram Vand (vas.) ja professori Tarmo Lipping pelaavat Tetris-peliä, jonka aikana Matinin päässä oleva otsapanta mittaa hänen aivosähkökäyräänsä. Käyrä näkyy näytöllä peliruudun vieressä.
Hankkeesta syntyy yritys
MindFlow-hankkeessa ei varsinaisesti tuotteisteta, vaan tehdään muun muassa markkinaselvitystä ja mahdollisesti lisätutkimusta, niin että hankkeen jälkeen olisi valmiudet perustaa yritys.
– Hallinnollisesti yliopisto ei ole perustettavan yrityksen toiminnassa mukana, mutta hankkeessa toimivat henkilöt ovat avainasemassa sen perustamisessa. Esimerkiksi niin, että projektipäällikkö ottaa päävastuuta yrityksen toiminnasta ja tutkimusryhmän johtaja tukee sivummalta, kertoo Lipping.
Hankkeessa kehitettävä palvelu ei ole tarkoitettu työelämän tehotuotannon apuvälineeksi, vaan myös työntekijälle on mielekkäämpää ja antoisampaa mikäli työtä voi tehdä flow-tilassa uppoutuneena. On tutkittu että työhyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi se, että työn sisältö vastaa työntekijän osaamista oikealla tavalla niin että tehtävän haasteet ja työntekijän kapasiteetti kohtaavat.
Vaikutusta koko alueeseen
Tällainen laajalti arvostettu tutkimusrahoitus lisää Porin yliopistokeskuksen näkyvyyttä. Hanke hyödyttää myös alueella toimivaa hyvinvointiteknologiaklusteria laajemmin. Hankkeessa kehitettävän osaamisen kautta paikalliset yritykset hyvinvointi- ja IT-alalla voivat esimerkiksi kytkeä uusia ominaisuuksia muihin tuotteisiinsa tai kehitellä aivan uusia tuotteita.
– Satakunnassa on ollut jo pitkään aktiivinen verkosto terveysteknologiaan liittyvien hankkeiden kentällä, mm. Satakunnan ammattikorkeakoulun, Prizztechin ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Aivotoiminnan mittaus on merkittävä osa näitä hankkeita, sanoo Lipping.
Kehitetään aiempaa algoritmia
Tässäkään tapauksessa pyörää ei kannata keksiä uudelleen, vaan rakentaa jo tehdyn työn päälle. Aiemmassa vaiheessa tehtiin EEG-käyrien monitorointia 60:lle henkilölle muistipeliä hyödyntäen. Testissä käytettiin pelin eri vaikeusasteita ja kehitettiin algoritmeja aivosähkökäyrän mittaustuloksista. Laitteiden avulla ja kuormittavuuden perusteella pystyttiin tunnistamaan mikä vaikeusaste oli kulloinkin kyseessä.
– Nyt kun tutkimuksen alla on flow-tila, niin teemme uuden rekisteröintisarjan Tetris-pelin avulla. Mittaamme kymmeniltä koehenkilöiltä aivosähkökäyrää pelaamisen aikana. Sitten kehitämme algoritmia niin, että kuormittavuuden sijasta mitataan uppoutuneisuuden määrää eli flow-tilaa. Samalla lähdetään luomaan prototyyppipalvelua, jossa kehitetty mittari ilmaisee flow-tilan. Eli järjestelmän prototyypin rakentaminen on myös oleellinen osa hanketta, valottaa Lipping projektin kulkua.
Teksti ja kuvat: Antti-Jussi Marjamäki