Tuoretta tutkimusta | 12.12.2019 13:00
Mystinen vesikansa
Vesikansa on tuttu joillekin Harry Potterista, mutta nyt puhutaankin aidosta porilaisesta vesikansasta.
Vesikansa on maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrysen alulle sysäämä hanke, jossa selvitetään porilaisten suhdetta Kokemäenjokeen, Länsi-Suomen Osuuspankilta virtaavalla rahoituksella.
Vettäkö vaan?
Jo historiallisissa senaatinkartoissa Kokemäenjoen rantoja mukailevat kävelytiet. Hankkeen projektitutkija Ilona Hankonen keräsi tutkimuksen aineistoa rannan kulkijoita haastattelemalla ja rantojen nykyistä käyttöä havainnoimalla.
-Edelleen joen tärkeys on kulkureiteissä alueelta toiselle, jokea seuraten, summaa Hankonen.
Kulkureittien katkonaisuus nähdään ongelmana. Yksityisen ja julkisen alueen sosiaaliset rakenteet ja valtasuhteet näyttäytyvät reittimäisen rakenteen kiistakapuloina etenkin Kalaholmassa.
Muita pintaan pulpahtaneita teemoja ovat joen hioma kaupunkiluonto ja yksityisen ja julkisen tilan jännitteet, mutta myös tulvat, hajuhaitat ja hukkumiset.
- ”Kupliva paskavelli” oli yksi osuva termi, jolla joen sellutehtaan aikoja muistellaan, Hankonen tuhahtaa.
Saastuminen tuli aineistossa selvästi esille. Hämmästyttävän tyynesti aikoinaan suhtauduttiin tulviin. Ne olivat osa arkea, kuten hukkumisetkin.
Äijä
- Verrattuna Aurajokeen ja Rauman Kanaaliin, Kokemäenjoki on raaempi ja vahvempi, "äijä", kuvaa Hankonen.
Turussa ja Raumalla joen vartta on käyskennelty sievästi käsi kädessä, Porissa joen luonne ja rooli on ollut aivan toinen. Porilaisten joki on leveämpi ja hankalammin ylitettävissä, ja teollisuuskaupungissa saanut osansa sen raskaudesta. Myös joesta polveutuvat juopa-alueet puuttuvat turkulaisilta ja raumalaisilta.
Kokemäenjoen jokivarsi on edelleen ahkerasti porilaisten toiminnallisessa käytössä. Pormestarinluoto ja Varvourinjuopa ovat yhteisöllisessä käytössä, Polsan- ja Pormestarinluotoa taas arvostetaan nimenomaan luontoa kaupunkiin tuovana elementtinä.Puistoisilla jokirannoilla on myös rikas, kiinnostava äänimaisema.
Kummastusta tutkijassa herättivät rantojen lukuisat nuotion paikat. Yksi nuotiopaikoista, makkaranpaistoepäilyin, kökötti jopa Linnansillan ja Porinsillan välisellä ranta-alueella.
Eri alueiden luonteita kuvaillaan tarkemmin keväällä 2020 ilmestyvässä raportissa.
- Onpa Kokemäenjoen mahtia hyödynnetty jo keskiajalla. Koivistonluodosta käsin on käyty kauppaa viikinkien kanssa, päästämättä näitä sisemmäs, muistuttaa Hankonen Kokemäenjoen ehkä vähemmän tunnetusta historiasta.
Polsanluotoa eskarilaisten vinkkelistä
- Vihdoinkin jotain mettäelämää, kuultiin yhden eskarilaisen suusta.
Keväällä 2019 lapset saivat ottaa kuvia Polsanluodossa ja antaa äänensä kuulua Polsanluoto – jokimaisema eskarilaisten kuvaamana -näyttelyn kautta. Kuvia ja sanallisia havaintoja kerättiin Ilona Hankosen ja Porin lastenkulttuurikeskuksen yhteisötaiteilija Katri Tellan voimin. Informantteina loistivat Veturitallin päiväkodin Hiiret-ryhmän eskarit. Työpajaretkellä olivat mukana myös Luontotalo Arkki ja Porin kaupungin sivistystoimialan varhaiskasvatusyksikkö.
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen oppiaineen tiloissa 26.9.–5.12.2019 järjestetyssä näyttelyssä lasten luontosuhde tuotiin näytille.
- Kokemäenjoki näyttäytyy hyperobjektina, vahvana arjen läpäisevänä luonnontoimijana, summaa tutkija Vesikansa - hankkeen antia, ja toteaa joen olevan porilaisille persoona.
Teksti: Katri Anttinen
Kuvat: Katri Anttinen (nostokuva) ja Ilona Hankonen (artikkelikuva)