Tuoretta tutkimusta | 08.10.2019 12:00
Neuroverkot teollisuuden tehokkuutta parantamassa
Porissa parannetaan tomaattien kasvatusta neuroverkoilla, mutta kuinka se tapahtuu? Kurkista
seuraavassa jutussa Tampereen yliopiston Porin yksikön DAO-tutkimusryhmän toimintaan.
Niin paljon käsitteitä ja lyhenteitä
Tampereen yliopiston Porin yksikössä työskentelevä Jere Grönman toimii projektipäällikkönä DAO-tutkimusryhmässä, joka on osa RoboAI-kompetenssikeskusta. Se puolestaan toimii Prizztechin halinnoiman Robocoast DIH:n alaisuudessa. Jos edellä esitetty ei täysin avautunut, älä vielä luovuta: tämän jutun loppuun mennessä sinulle selviää, miten Porissa tekoälyä hyväksikäyttäen optimoidaan niin tomaattien kasvatusta kuin teurasjätteiden käsittelyä. Mutta ensimmäiseksi niihin käsitteisiin.
- Robocoast on yksi Suomen 15:sta DIH:stä, eli Digital Innovation Centeristä. DIH:t Suomesta ja muualta Euroopasta muodostavat yhdessä Euroopan laajuisen älykkään erikoistumisen osaamisverkoston. Robocoast DIH on Prizztechin hallinnoima, Grönman selventää.
Miten sitten Tampereen yliopisto ja muut korkeakoulut tähän kaikkeen liittyvät?
- Vuodesta 2018 asti toiminut RoboAI on Robocoast DIH:n kompetenssikeskus, jonka alla toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulun Robotiikka-akatemia ja Tekoälyakatemia sekä Tampereen yliopiston Porin yksikön Data-analytiikan ja optimoinnin tutkimusryhmä, eli DAO, Grönman kertoo.
Tekoäly toiminnassa
Mutta nyt siis DAO:n, neuroverkkoihin ja tekoälyyn. Oikeastaan tekoäly ja neuroverkot ovat sama asia. Neuroverkot koostuvat ohjelmien ytimessä olevista algoritmeistä, jotka jäljittelevät ihmisaivojen toimintaa. Näitä hyväksikäyttäen voidaan kehittää itseään ohjaavia ohjelmistoja, jotka laskevat, korjaavat ja tehostavat toimintaansa niihin syötetyn datan mukaan.
- Tällä hetkellä testaamme Agrifutura Oy:llä, joka tunnetaan parhaiten Nams-tomaateistaan, neuroverkkoja, jotka optimoivat esimerkiksi kasvihuoneiden veden kulutusta ja lämpotiloja. Agrifuturan kasvihuone on jo valmiiksi moderni kasvihuone antureineen ja automaatiotekniikoineen, mikä helpottaa testausta huomattavasti.
- Honkajoki Oy:lle taas laskemme tällä hetkellä neuroverkkojen avulla teurasjätteen pilaantumisastetta. Kaikki näistä kahdesta casesta kerätty tieto voidaan myöhemmin käyttää muuhun teollisuuden prosessien optimointiin ja tehostamiseen, Grönman toteaa.
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Kysyttäessä siitä, vievätkö neuroverkot tulevaisuudessa työpaikat tai ottavat peräti vallan kokonaan, Grönman naurahtaa ja toteaa, että ei sentään ihan lähiaikoina.
- Energiankulutuksen väheneminen on tietysti tässä ajassa yksi suurimmista hyödyistä mitä tekoäly voi muun muassa tuoda, Grönman toteaa lopuksi.
Teksti ja kuva: Tommi Iivonen