Tuoretta tutkimusta | 10.12.2020 09:00
Pandemian sosiaalista ulottuvuutta kartoittamassa
COVID-19 -viruksen aiheuttama maailmanlaajuinen pandemia on asia, jolta kukaan ei ole voinut kuluneena vuonna välttyä. Kaikki alkavat olla kyllästyneitä rajoituksiin ja varotoimiin, eikä välitöntä helpotusta ole näköpiirissä. Ainutkertaista nuoruuttaan eläville poikkeusaika voi muodostua erittäin merkittäväksi, ja tähän seikkaan yliopistokeskuksella pureudutaan.
Tampereen yliopiston Porin yksikön yhteiskuntatieteissä on reagoitu ajankohtaiseen aiheeseen mittavasti. Parhaillaan on käynnissä peräti viisi tutkimusprojektia, jotka tavalla tai toisella liittyvät koronakriisiin ja erityisesti sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Dosentti, yliopistonlehtori Eriikka Oinosen tutkimusprojekti "Korona nuorten sukupolvikokemuksena?" kiinnittää huomiota julkisuudessa melko vähälle huomiolle jääneeseen väestöryhmään: nuoriin aikuisiin. Media on alleviivannut ikäihmisiä ja riskiryhmiä, jotka ovatkin erityisen alttiita viruksen terveydellisille haitoille. Nuoret aikuiset ovat kuitenkin herkässä vaiheessa elämäänsä, johon kuuluvat itsenäistyminen ja esimerkiksi valmistuminen niin lukio- kuin korkeakouluopinnoistakin.
Oinosen luotaaman laadullisen tutkimuksen aineistonmuodostus on vielä kesken, mutta jo tähän mennessä on saatu arvokasta materiaalia nuorten aikuisten poikkeusajan kokemuksista. Porin lukiolaisilta ja Tampereen yliopiston sekä Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoilta on kerätty kirjoituksia aiheesta, ja osa vastanneista on pitänyt myös viikon mittaisia päiväkirjoja, joihin ovat kirjanneet tuntojaan korona-arjesta. Tulevana keväänä on tarkoitus toteuttaa myös haastatteluja.
Sukupolvikokemusko koronasta?
Eriikka Oinosen mukaan on liian aikaista sanoa, muodostuuko nykyisille nuorille aikuisille sukupolvikokemusta koronasta. Oletuksena hankkeessa kuitenkin on, että pandemia voitaisiin nähdä samantapaisena yhteiskunnallisena kriisinä kuin 1990-luvun lama.
- Nykyaika on kuitenkin siinä mielessä erilainen, että korona on yksi kriisi muiden globaalien kriisien joukossa, Oinonen toteaa.
Nuoret aikuiset kuulevat päivittäin esimerkiksi ympäristö- ja pakolaiskriiseistä, ja tämä voi vaikuttaa siihen, millaisia ja kuinka syviä vaikutuksia korona aikuistuviin ihmisiin aiheuttaa.
Pandemia on vaikuttanut kaikkien ihmisten arkielämään voimakkaasti, mutta nuoria koskevat erityisesti liikkumis- ja kokoontumisvapauden rajoitukset. Nuorten elämään sosiaalisuus kuuluu merkittävänä aspektina. Tämä on korostunut erityisesti, kun niin työpaikat, koulut kuin harrastuspaikat on jouduttu sulkemaan. Epävarmuus tulevaisuuden suunnittelun suhteen näyttää myös kasvaneen. Työmarkkinat ja työn tekemisen tavat tulevat kenties koronan seurauksena muuttumaan, ja tämäkin huolettaa tulevaisuuttaan suunnittelevia ja työelämään siirtyviä nuoria aikuisia.
Pandemian pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutukset
Vielä on liian aikaista sanoa, jääkö nuoruuttaan eläviltä jotain keskeistä kokematta ja voidaanko myöhemmin puhua korona-sukupolvesta. Rajoitukset ja verkkoelämä tulevat kuitenkin heijastumaan nuoruuskokemuksiin.
- Pitkällä aikavälillä korona voi vaikuttaa jo käynnissä olevaan arvojen muutokseen niin, että tulevaisuudessa esimerkiksi individualismi, materialismi ja kulutus liudentuvat, mutta tämä on vielä spekulaatiota ja osa suurempaa kuvaa, teroittaa Oinonen.
Lyhyen aikavälin vaikutuksia pandemia-ajalla on jo nyt nähtävissä.
- Aineistostamme nousee esiin muun muassa huoli sekä omasta, yhteiskunnan että maailman tulevaisuudesta, taloudelliset huolet, henkinen pahoinvointi ja ahdistus.
Koronan kurimuksesta huolimatta ajalla on jotain positiivistakin annettavaa. Tervetullut pysähtyminen ja elämän ja tärkeiden asioiden puntarointi sekä luonnon merkitys ovat seikkoja, joita voi nyt arvostaa.
Teksti: Jyri Luonila
Kuva: RayMediaGroup/Pixabay