PLoP on kutsu leikkiin

Pori Laboratory of Play on Porin yliopistokeskuksen monialainen leikintutkimukseen erikoistunut osaamiskeskittymä, leikintutkimuksen laboratorio ja alusta monialaiselle tutkimusyhteistyölle. Lelu-, peli-, leikin- ja urheiluntutkimusta yhdistävä PLoP aloitti toimintansa tämän vuoden alussa ja sen yhtenä tavoitteena on luoda aikuisia varten tarkoitettu leikkitila.

Tutkimuspäällikkö Katriina Heljakan mukaan leikkisää ihmistä luonnehtivat uteliaisuus, avoimuus, luovuus ja kurkottaminen kohti mahdollisuuksien maailmoita. Leikkisyys on siis mielentila, mutta leikki on toimintaa. Se on aktiviteetteja ja ihmisten, eläinten, esineiden ja tilojen välistä vuorovaikutusta, jota tehdään leikkisällä asenteella.

Ensimmäinen PLoP UP järjestettiin helmikuussa

Yhteistyössä Puuvillan kauppakeskuksen kanssa järjestettiin helmikuussa ensimmäinen tilallinen kokeilu, PLoP UP, joka kesti kymmenen päivää. Liikunnallisessa leikkitilassa päästiin kokeilemaan sitä, miten yliopistokeskuksen väki tempautuu mukaan leikkiin. Leikkitila piti sisällään muun muassa tunneleita, labyrinttejä, trampoliinin ja liukumäen. Pallomeressä pidettiin myös ainakin yksi palaveri.

Osallistujia havainnoimalla saatiin tietoa muun muassa siitä, millaiset välineet innostivat aikuisia leikkiin. Tätä tietoa on myöhemmin mahdollista hyödyntää pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi työpaikoilla.

− Oli mielenkiintoista havainnoida aikuisia, jotka uskaltautuivat leikkimään. Mitä toimintoja he valitsivat ja miten he tempautuivat leikkiin mukaan. Eli miten he suhtautuivat tällaiseen rakennettuun leikkitilaan, jossa he aikaisemmin olivat ehkä vierailleet lastensa kanssa ja seuranneet toimintaa vain sivusta. Osa oli varovaisia, kun taas osa heittäytyi toimintaan rohkeasti ja näkyvissä oli jopa leikin riemua, Heljakka kuvaa.

Lisäksi tehtiin kyselytutkimus yliopistokeskuksen henkilökunnalle, tutkijoille ja opiskelijoille siitä, millaisia asenteita heillä on leikkiä ja liikunnallisessa leikkitilassa toimimista kohtaan. Heiltä kysyttiin myös leikkiin liittyvistä muistoista ja asenteesta leikkiä kohtaan omassa lapsuudessa.

Leikillä on myös kognitiivisia hyötyjä, mutta jotta niitä pystyttäisiin arvioimaan, leikkiä pitäisi säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa. Vasta silloin voitaisiin vastata kysymyksiin kuten lisääkö leikki työmotivaatiota, tekeekö se ihmisistä rohkeampia tai vapauttaako leikki asenteita. Leikkiin liittyy valtavasti mielenkiintoisia kysymyksiä, ja tässä ensimmäisessä PLoP UP:ssa raapaistiin vasta hieman pintaa.

Kaikki osaavat leikkiä

Entäs sitten ne, jotka kokevat, etteivät osaa leikkiä? Heljakka kyseenalaistaa kapea-alaista leikin määritelmää ja kannustaa kaikkia tutkimaan omaa leikillisyyttään. Leikki voi olla myös mielen sisäistä, esimerkiksi erilaisia viihdeteollisuuden sisältöjä kuluttaessa tai lukiessa. Hänen mukaansa on ihan ok välillä vetäytyä itseensä ja omiin fantasiamaailmoihinsa.

Liikunnalliset leikit ja sosiaalisessa mediassa jaetut kuvaleikit ovat myös esimerkkejä aikuisten tavoista leikkiä. Kaikkeen leikkiin ei tarvitse myöskään ryhtyä ollakseen leikkisä. Heljakka korostaakin:

− Leikkiin ei voi pakottaa, siihen voi vain kutsua.

Teksti: Liisa Jaakkola
Kuva: Leena Peltomäki