Salakavala someuupumus vaanii monia

Anna-Rosa Eerikäinen valmistui filosofian maisteriksi helmikuussa Porin yliopistokeskuksessa toimivasta Turun yliopiston tutkinto-ohjelmasta pääaineenaan digitaalinen kulttuuri. Gradun aiheena hänellä oli sosiaalisen median aiheuttama uupumus, jonka tutkiminen lähti liikkeelle omista kokemuksista. Lähipiirin ja itsensä tarkkailun myötä somen haitalliseksi koettu käyttö aiheutti ensin huolta ja alkoi myöhemmin kiinnostaa myös ammatillisesti.
Anna-Rosa Eerikäinen, henkilökuva.

Anna-Rosa Eerikäinen tutki gradussaan someuupumusta, josta hänellä on omakohtaistakin kokemusta.


​​​​​​​Sosiaalisen median ja eri viestipalvelujen liian aktiivinen käyttö voi aiheuttaa suoranaista riippuvuutta. On esimerkiksi vaikea pysyä poissa online-tilasta ja jos onnistuu pysymään poissa, olo on epämukava ja ajatukset harhailevat muualla kuin käsillä olevassa hetkessä.

– Yksi suuri hälytysmerkki on jatkuva tarve tarkastaa sosiaalisen median tapahtumia, vaikka olisit esimerkiksi läheistesi kanssa ruokapöydässä. Liian monella kännykän tarkkaileminen on lähes pakonomaista ensimmäisenä aamulla, jatkuvasti päivän aikana ja viimeisenä illalla. Jopa yöllä herätessä, Anna-Rosa Eerikäinen sanoo.

FOMO ja vertailu aiheuttavat kärsimystä

Todennäköisimmin someuupumus saattaa vaivata sinua, mikäli oma ystäväpiirisi ja työyhteisösi koostuvat aktiivisista somen käyttäjistä. Mitä suurempi osa lähipiiristäsi viettää aikaa sosiaalisen median sovelluksissa sitä varmemmin välillä tulee olo, että menetät jotain mikäli et ole online-tilassa.

Yksi havaittu uupumusta aiheuttava tekijä on itsensä vertaaminen muihin sosiaalisen median maailmassa. Esimerkiksi Instagram-sovelluksen yleisin käyttötapa on itsensä ja oman elämänsä julkinen esittäminen. Näillä alustoilla kuitenkin harvemmin näytetään minkäänlaista nurjaa puolta elämästä.

– Julkisuuden henkilöiden ja muidenkin sisältöjä katsoessa koetaan harmitusta ja alemmuudentunnetta, jos oma elämä näyttää niihin verrattuna esimerkiksi tylsältä ja vääränlaiselta, Eerikäinen kertoo.

Multitaskaus kuormittaa aina

Tämän päivän työelämässä multitaskaaminen koetaan normaaliksi tavaksi työskennellä. Myös sosiaalisen median käytössä on nykyisillä laitteilla yleistä usean samanaikaisen toiminnon välillä hyppely ja toimiminen.

– Tällaisesta käyttäytymisestä on yleensä seurauksena aivojen ylikuormitustila. Kykymme prosessoida asioita samanaikaisesti on hyvin rajallinen, ja mikäli käsittelemämme tiedon määrä ylittää aivojen kapasiteetin niin alunperin tärkeäksi koettua tietoa alkaa tippumaan pois käyttömuistista, Eerikäinen sanoo.

Nykyään viestintätapoja ja laitteita on käytössä monia erilaisia. Kaikilla viestintätavoilla on omat ominaispiirteensä, mutta etenkin kasvokkain oleva vuorovaikutus vaatii paikallaolijoiden vankkumattoman huomion. Näkyvillä olevan tilanteen rinnalla saattaa elää somemaailma, joka vaikeuttaa tilanteeseen keskittymistä.

– Mikäli paikallaolijoilla on jatkuva tarve tarkistaa älylaitteelta sosiaalisen median ilmoituksia ja muuta toimintaa, niin täydellinen läsnäolo tilanteessa on melko mahdotonta, sanoo Eerikäinen.

Sometauko hyvä tapa tarkastella tilannetta

Eerikäinen on itse ottanut aikoinaan etäisyyttä omaan someuupumukseensa pitämällä ensin sometauon hankkimalla somettoman puhelimen, ja sen jälkeen pyrkimällä tiedostamaan missä menee haitallisen ja ei-haitallisen somekäytön raja.

– Itse tunsin melko nopeasti suurta helpotusta tauon aikana siitä, että ei tarvitsekaan koko ajan vahtia ja olla tietoinen mitä kännykässä tapahtuu. Elämä rauhoittui näkemään mitä itselle ja läheisille kuuluu, aivot saivat tarvitsemaansa lepoa ja unen laatukin parani huomattavasti, kertoo Eerikäinen.

Tärkeää olisi jokaisen pohtia omaa tapaansa käyttää somen sovelluksia. Onko kyseessä kuormittavaa muihin vertailua ja multitaskausta vai teetkö esim. hyödyllistä verkostoitumista tai opasvideoiden katsomista? Tuleeko käytöstä iloa vai kuormitusta? Onko somessa viettämäni aika liiallista vai sopivaa?

– Yksi pohdittava asia on, että somessa esiintyvä materiaali on siellä ikään kuin aina saatavilla, mutta tämä hetki reaalimaailmassa on ohimenevä. Siitä olisi hyvä nauttia, Eerikäinen muistuttaa.

Tällä hetkellä Anna-Rosa Eerikäinen työskentelee aivan tuoreena tiedotussihteerinä Joensuussa Puolustusvoimien palvelukeskuksessa eli tekee käytännössä viestinnän töitä. Hänen vanhempiensa sukujuuret tulevat samalta suunnalta, mutta työn perässä Eerikäinen on Joensuuhun päätynyt. Jatkotutkimuksesta kysyttäessä hän on varovaisen myönteinen.

– Mietin kyllä jo gradun kirjoitusvaiheessa jatkotutkimuksen mahdollisuutta, mutta juuri tällä hetkellä on keskityttävä uuteen työhön. Onneksi on paljon muitakin asiasta kiinnostuneita tutkijoita, sanoo Eerikäinen.


Tutustu Eerikäisen pro gradu -tutkielmaan Turun yliopiston julkaisuarkistossa >>

Teksti: Antti-Jussi Marjamäki
Kuva: Anna-Rosa Eerikäinen


<< Kaikki verkkolehden nro 92 artikkelit