Tuoretta tutkimusta | 11.11.2025 11:00
Satakunnassa tehtävät turvetuotantoalueiden maankäyttöratkaisut kiinnostavat myös kansainvälisesti
Satakunnan turvetuotantoaluiden tulevaisuus linkittyy laajempaan eurooppalaiseen keskusteluun turvetuotantoalueiden merkityksestä toisaalta osana ilmastonmuutoksen hillintää, toisaalta alueellisen elinvoiman ylläpitämistä. Satakunnassa voidaan paitsi ottaa oppia muissa maissa tehdyistä ratkaisuista, myös toimia esimerkkinä muille. Porin yliopistokeskuksessa koordinoitavan tutkimushankkeen tavoitteena on koota tietoa, jota voidaan hyödyntää turvetuontantoalueiden ja uusien elinkeinojen tulevaisuuden suunnittelussa.
Satakunnan muuttuvat suomaat -hankkeen tutkijaryhmä vieraili syyskuussa 2025 Irlannissa tutustumassa muun muassa maan keskiosassa käynnissä oleviin ennallistamishankkeisiin. Kuvassa hanketiimin lisäksi Tritinity Collegen Jamie Rohu (toinen vasemmalta).
Turvetuotannolla on Satakunnassa pitkät perinteet. Turpeen nostolla on vastattu sekä kotimaisen energian kysyntään että kansalliseen ja kansainväliseen kasvualustojen ja kuivikkeiden tarpeeseen. Toimiala on kuitenkin murroksessa erityisesti EU:n ilmastotavoitteiden ja kansallisten hiilineutraaliustavoitteiden myötä, ja keskustelu turvetuotannon alasajosta Suomessa ja Satakunnassa on ollut kiivastakin. Erityisesti turpeen noston parissa toimivien yritysten ja liitännäisalojen näkökulmasta tilanne on ollut haastava.
Entisille ja nykyisille turvetuotantoalueille etsitään uusia käyttömuotoja, jotka voisivat tulevaisuudessa korvata turpeen noston elinkeinona ja mahdollistaa työtä ja elinvoimaa alueille. Kansainvälisesti esimerkiksi Irlannissa teollisesta turpeen nostosta on luovuttu ripeästi, ja entisillä turvetuotantoalueilla on käynnistetty ennallistamishankkeita, uusiutuvan energian tuotantoa ja erilaisia viljelykokeiluja. Satakunnassakin nämä kaikki ovat vaihtoehtoisia maankäytön mahdollisuuksia. Toisaalta toimialalla toimivien viesti on vahva: turpeelle halutaan edelleen etsiä myös uusia käyttömuotoja.
Tutkitun tiedon merkitys
Satakunnan turvetuotantoalueiden maankäyttöön pureudutaan alueellisesti useassa Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) mahdollistamassa kehittämishankkeessa. Yksi niistä on Satakuntaliiton rahoittama ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön, Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkinto-ohjelman sekä Suomen ympäristökeskuksen yhdessä toteuttama Satakunnan muuttuvat suomaat (SATUMAA) – turvetuotannosta uusiin elinkeinoihin ja merkityksiin -hanke, joka kokoaa, tuottaa ja jakaa tietoa yksityisen ja julkisen päätöksenteon tueksi. Käytännössä tietoa kerätään monipuolisesti erilaisilta paikallisyhteisöiltä ja kootaan yhteen tulevaisuutta koskeviksi vaihtoehtoisiksi skenaarioiksi.
Hankkeessa tarkastellaan suoalueiden käyttöä ja merkityksiä koko Satakunnan alueella, mutta kolmen case-alueen avulla on keskitytty tarkentamaan kokonaiskuvaa yksittäisen suoalueen käyttöön liittyvistä mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Kohdealueina ovat olleet Euran ja Eurajoen kuntien alueella sijaitseva Lamminsuo-Kahalansuo, Säkylän Köyliössä sijaitseva Kakkurinsuo sekä Kankaanpään Honkajoen Puuojankeidas-Lakkikeidas. Näillä suoalueilla on tällä hetkellä monia käyttömuotoja kasvu- ja polttoturpeen nostosta erilaisiin jälkikäyttömuotoihin. Hanketyön aikana on vahvistunut käsitys siitä, että ratkaisevia tekijöitä tulevien maankäyttömuotojen valinnassa ovat erityisesti niiden soveltuvuus alueiden ekologisiin olosuhteisiin, mahdollinen taloudellinen tuotto maanomistajille sekä muiden sidosryhmien huomioiminen ja riittävä osallistaminen hankkeiden suunnitteluprosesseihin.
SATUMAA-hankkeen tutkimusalueet Satakunnassa.
Kansainvälistä tiedonvaihtoa kaivataan lisää
Satakunnan muuttuvat suomaat -hankkeen laaja ja monitieteinen lähestymistapa turvetuotantoalueiden maankäyttöön on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta muun muassa Saksassa ja Irlannissa. Saksassa toimivan IKEM-instituutin (Institute for Climate Protection) ja Greifswaldin yliopiston tutkija Till Reinholz vieraili Satakunnassa elokuussa 2025 tutustumassa paikalliseen maankäyttöpolitiikkaan.
Satumaa-hankkeen tutkijaryhmä puolestaan kävi syyskuun alussa tiedonvaihtomatkalla Irlannissa. Matkan isäntänä toimi tutkija Jamie Rohu Trinity Collegesta. Matkan aikana tutkijat pääsivät tutustumaan keskisen Irlannin alueella käynnissä oleviin paikallisyhteisölähtöisiin ennallistamishankkeisiin ja niiden ympärille rakentuneisiin matkailukohteisiin sekä aiemmin teollisesta turvetuotannosta vastanneen Bord da Mónan ennallistamisen, kosteikkoviljelykokeilujen ja uusiutuvan energian ratkaisuihin.
Turve-elinkeinon historiallisesta merkittävyydestä kertoo se, että tuotanto ja vaihtoehtoiset maankäyttömuodot koskevat laajoja maa-alueita. Kuva Irlannista Bord da Monán entiseltä turvetuotantoalueelta.
Matkan aikana kävi selväksi, että kansallisten ratkaisujen tueksi ja hyvien käytäntöjen löytämiseksi kaivataan lisää myös kansainvälistä yhteistyötä ja kokemusten jakamista. Kansainvälinen kiinnostus Satakunnassa tehtäviin ratkaisuihin voi mahdollistaa tulevien maankäyttöratkaisujen linkittämisen osaksi laajempaa kansainvälistä tiedonvaihtoverkostoa.
Teksti: Reeta Hautaniemi
Kuvat: Gearóid Ó Foighil, Reeta Hautaniemi
Karttakuva: Antti Sallinen, Suomen ympäristökeskus