Tekoälylaboratorio auttaa yrityksiä ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia

​​​​​​​Tampereen yliopistossa kesäkuussa 2023 perustettu GPT-Lab-ryhmä tutkii, miten generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää ohjelmistotuotannossa, erityisesti ohjelmistokoodin tuottamisessa, vaatimusmäärittelyssä ja projektinhallinnassa. Samalla laboratorio tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kartoittaa generatiivisten tekoälymallien käytännön sovelluksia ja integrointia heidän omiin liiketoimintaprosesseihinsa.

Mikä ihmeen generatiivinen tekoäly?

Kukaan on tuskin välttynyt keskustelulta siitä, mitä tekoäly on. Mutta mikä on generatiivinen tekoäly, jota GPT-Lab tutkii? Generatiivinen tekoäly lyhyesti ja pelkistäen ilmaistuna viittaa sellaisiin tekoälytyökaluihin, jotka niin sanotusti generoivat eli tuottavat sisältöä, siis tekstiä, kuvia tai ääntä. Generatiivisen tekoälyn piiriin kuuluvat suuret kielimallit (englanniksi large language model), joista tunnetuin esimerkki on ChatGPT. Lyhenne GPT tuleekin sanoista Generative Pre-trained Transformer. GPT-mallit ovat tekstiä tuottavia kielimalleja.

Generatiivinen tekoäly on tällä hetkellä hyvin trendikäs aihe — syystäkin. Näistä työkaluista on moneen, myös ohjelmistotuotannossa. GitHubin teettämän kyselyn perusteella jopa 97 % ohjelmistokehittäjistä on käyttänyt tekoälytyökaluja työssään, kertoo GPT-Labin Tampereen vetäjänä toimiva Kai-Kristian Kemell.

Suuri osa suomalaisistakin yrityksistä tällä hetkellä miettii, miten parhaiten voisivat hyödyntää suuria kielimalleja ja ylipäätään generatiivista tekoälyä.

– GPT-Lab on osaltaan tässä kehityksessä mukana auttamassa yrityksiä ymmärtämään, miten uudesta teknologiasta saa eniten irti. Tutkimuksemme onkin hyvin käytännönläheistä ja teemme paljon tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa, Kemell summaa.

GPT-Lab toimii kansainvälisesti Porin yliopistokeskuksesta käsin

GPT-Labin perusti Poriin kesällä 2023 Tampereen yliopiston professori Pekka Abrahamsson, joka keskittyy kansainvälisen GPT-Labraverkoston johtamiseen ja rakentamiseen. Kai-Kristian Kemell toimii GPT-Lab Tampereen vetäjänä, joka hoitaa operatiivista puolta Tampereen yliopistolla eli ohjaa tutkimustyötä ja laboratoriossa toimivia tutkijoita.

GPT-Lab koostuu kasvavasta joukosta tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneet generatiivisen tekoälyn käytöstä ohjelmistotuotannossa. Pääasiassa toiminta keskittyy Suomeen ja Tampereen yliopistolle, jonka piirissä ryhmä toimii Tampereella, Porissa ja Seinäjoella. GPT-Lab on kuitenkin kansainvälinen tutkimusryhmä ja sillä on yhteistyötahoja Ruotsissa ja kasvavissa määrin muuallakin.

Vaikka ryhmä toimii kansainvälisesti, se keskittyy toimimaan Porin yliopistokeskuksesta käsin.

– Tutkimuksessamme on mukana yrityksiä myös Satakunnasta. Lisäksi GPT-Lab on mukana Satakuntaan keskittyvissä hankkeissa, kuten DIGI2- ja TEMOTERO-hankkeissa, Kemell kertoo.
Ryhmän tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta. Tutkimus on hyvin ajankohtaista ja ryhmä löytää jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita sekä teollisuudesta että tutkimuspiireistä.

Jos Kemelliltä kysytään, mihin tekoäly tulevaisuudessa menee, on vastaus yksinkertainen.

– Kaikkialle.

Tekoäly vertautuu Kemellin mukaan siinä mielessä tietotekniikkaan, että samalla tavalla kuin tietokoneet ja vastaavat laitteet valtasivat lopulta alaa kaikkialta, tekoäly tulee tekemään samoin. Tekoälyllä muun muassa päätetään lainoista pankeissa ja työnhakijoista monissa yrityksissä jo nyt. Myös robotteja alkaa tulevaisuudessa näkyä enemmän ja enemmän, niin tutkimuksessa ja teollisuudessa kuin arkisemmissakin ympäristöissä.

​​​​​​​Lue lisää tutkimusryhmästä ja -laboratoriosta GPT-Lab-verkkosivuilta.

​​​​​​​Teksti: Marika Vapaala-Riikonen
Kuvat: DALL-E, Pekka Abrahamsson


​​​​​​​<< Kaikki verkkolehden nro 93 artikkelit