UCPorilainen | 16.06.2020 12:00
Mielenkiintoinen työ antaa energiaa
Pitkän linjan yliopistokeskuslainen Salla Siivonen aloitti Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkimuspäällikkönä erikoisissa merkeissä. Maaliskuun alussa ensimmäiset kaksi viikkoa oli kyllä lähitöitä, mutta sitten siirryttiinkin jo etätöihin ja se on edelleen vallitseva tilanne.
Siivosen tarina yliopistokeskuksella alkaa siitä, kun Ella Marttila soitti hänelle vuonna 2005 ja kertoi, että hänen jälkeensä olisi Porin yliopistokeskuksessa johdon assistentin paikka vapaana. Saman vuoden heinäkuussa alkoikin Siivosen työ Martti Sinisalmen assistenttina. Toimivaa yhteistyötä kesti kolme vuotta, kunnes Sinisalmi jäi eläkkeelle
Väitöskirjaa työn ohessa
Harri Peltoniemen kanssa Siivonen työskenteli jonkin aikaa vuonna 2008, jonka jälkeen hän oli opettamassa Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä laskentatoimen assistenttina. Työn ohella hän teki väitöskirjaa. Väitöskirjan kirjoittamiseen hän sai apurahan muun muassa Suomen Akatemialta.
- Martti Sinisalmi kannusti minua tekemään väitöskirjaa ja opetti minulle myös hyvin paljon elämästä yleensä. Yhteistyö oli hyvin antoisaa, kertoo Siivonen.
Tuore tutkimuspäällikkö rakastaa teorioita, mutta tarvitsee aina käytännön, johon teoriaa voi yhdistää.
- Väittelin joulukuussa 2014 aiheesta Johdon laskentatoimen rooli yritysten strategisessa muutostilanteessa (Holding all the cards – the associations between management accounting, strategy and strategic change). Työskentelin väitöskirjan kirjoittamisen aikaan myös koko ajan yliopistokeskuksella, joten jo silloin oli monta rautaa tulessa samaan aikaan. Se sopii hyvin luonteelleni, koska hektisyys ja kiire on se mistä nautin, Siivonen sanoo.
Kolmas lapsi TEUVO
Väiteltyään Siivonen matkusti ulkomaille kahteen konferenssiin, joiden jälkeen hän aloitti työskentelyn Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston kolmivuotisessa TEUVO-hankkeessa (Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostoissa), josta muodostuikin poikkeuksellisen merkityksellinen hanke.
- Päätin, että haluan Rauman telakan yhteistyökumppaniksi, vaikka mitään suhteita ei sinne vielä ollut. Menin avointen ovien päivänä eräänä lauantaina tutustumaan telakka-alueelle ja siellä tapasin oikeita henkilöitä. Yllätyksekseni yhteistyö telakan kanssa alkoi ja jatkui vielä jatkohankkeessa. TEUVO opetti paljon siitä, miten hanke voi onnistua, kun palaset osuvat kohdalleen.
Siivonen jäi äitiyslomalle aika nopeasti hankkeen alettua, mutta jatkoi töitä heti kun se oli mahdollista.
- Kolmivuotisen työrupeaman aikana syntyi toinenkin lapsi, mutta TEUVO-hanke pysyi mukana koko ajan. Olin mukana TEUVO-hankkeen toimissa jopa äitiyslomallani, koska en halunnut antaa TEUVOn lipsua käsistäni.
TEUVO-hankkeen jälkeen Siivonen asui Raumalla ja työskenteli vuoden Rauman kaupungin controllerina. Sitten hän huomasi, että Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikköön haettiin tutkimuspäällikköä.
- Mietin, että voisin olla sopiva kyseiseen työhön laajan kokemukseni vuoksi: olen tehnyt tutkimustyötä, opetustyötä ja toiminut hallinnollisissa tehtävissä, kertoo Siivonen.
Innolla kädet saveen
Tutkimuspäällikkö on ollut niin monessa eri työtehtävässä viimeisen 15 vuoden aikana, että on vaikea sanoa, mikä kaikki on muuttunut Porin yliopistokeskuksessa. Huomattavaa on ainakin se, että alkuaikojen keskustelu yliopistokeskusten roolista Suomen korkeakoulukentässä on vaihtunut keskusteluksi muista kysymyksistä.
Siivonen on vastuullisena johtajana useassa hankkeessa. Näiden lisäksi on käynnissä useita muita hankkeita.
- Meillä on huipputiimi osaajia, ja toivon että jokainen heistä onnistuu. Silloin minäkin olen onnistunut. Toivon, että pääsemme pitkäkestoisiin tutkimusrahoituksiin kiinni vielä nykyistä enemmän. Sen kautta saamme ihmisille mahdollisimman pitkät työsuhteet, Siivonen sanoo.
Kaksi alle kouluikäistä lasta, lenkkiharrastus ja kuntosalilla käynti täyttävät arjen, mutta Siivonen ei tunne itseään väsyneeksi.
- Mielenkiintoinen työ alati vaihtuvine aiheineen tarjoaa virikkeitä ja energiaa arkeen.
Teksti ja kuva: Antti-Jussi Marjamäki