< Takaisin

Pekka Abrahamsson väitteli tohtoriksi Oulun yliopistosta 2002. Sittemmin hän on työskennellyt muun muassa professorina ja dekaanina Bolzanon yliopistossa Italiassa, professorina Helsingin ja Tampereen yliopistoissa sekä tutkimusprofessorina VTT:llä. Lisäksi Abrahamsson on toiminut vierailevana professorina Innsbruckin yliopistossa Itävallassa sekä kahdessa eri yliopistossa Italiassa sekä professorina Norjan teknillistieteellisessä yliopistossa.

Lopulta Jyväskylän kautta Poriin päätyminen noinkin kansainväliseltä matkalta ei ole ehkä se loogisin vaihtoehto, mutta Abrahamsson on nyt juuri siellä missä haluaakin olla.

- Olen käynyt 15 vuotta täällä turistina, ja vaimolla on Satakunnassa paljon sukua. Olisiko ollut vuosi 2016, kun muistan katselleeni Puuvillan aluetta ja miettineeni, että eihän näin komeaa paikkaa ole missään. Minä saan todella virtaa tällaisista paikoista, Abrahamsson kertoo.

Kilpaurheilun parista akateemiseen maailmaan

Rovaniemeltä kotoisin oleva Abrahamsson on aloittanut tavallaan opintonsa Yhdysvalloissa, jonne hän päätyi amerikkalaisen jalkapallon pelaajana. Yksi Suomen – ellei koko Euroopan – nopeimmista linjamiehistä rekrytoitiin Nebraskan yliopistoon 1990-luvun alussa.

- Tarjoukset tulivat myös Kaliforniasta ja Floridasta, mutta valitsin Nebraskan parhaan tarjouksen vuoksi. Siellä sitten narskuttelin maissia vuoden verran keskellä peltoja ja sain ajatuksen, että mitä jos jalkapallo olisikin vain harrastus, ja tulevaisuus voisi tuoda tullessaan myös akateemisia ansioita, kertoo Abrahamsson.

Myös uintia huipputasolla harrastaneelle miehelle eivät siis ole vierasta kilpailuasetelmat. Yhdistäviä tekijöitä löytyy siitäkin akateemiseen maailmaan.

- Kilpailuvietti on aina ollut valtava, ja siksikin akateeminen maailma on kiva, koska tämähän on lopulta aikamoista kilpailua ja taistelua. Minua se ei haittaa ollenkaan. Tykkään että kilpaillaan ja pistetään kisat pystyyn, ja katsotaan kuka pääsee ensimmäisenä maalin, sanoo Abrahamsson.

Toiminnaltaan ja ajattelultaan Abrahamsson kokee erottuvansa niin sanotusta perusprofessorista, ja se on hyvä asia.

- Moni varmasti suhtautuu minuun moniulotteisesti, koska olen erilainen. Sanon asiat aika suoraan ja tavallaan teen kaikkea sitä mitä ei yleensä tehdä. Ajattelen, että saa suhtautua miten tahansa, eikä kaikkien tarvitse innostua. Riittää, että yksi viidestä innostuu. Siitä lähtee jo jotain vaikuttavaa liikkeelle, sanoo Abrahamsson.

Vallankumouksellinen ChatGPT

Abrahamsson on ollut Iltalehteä myöden kommentoimassa uutta ChatGPT -sovellusta. Hän arvelee kyseessä olevan yhtä suuren mullistuksen kuin mitä internet oli aikanaan. Kyseessä on chatbot-sovellus, jolta voi periaatteessa kysyä mitä tahansa, ja tämä vastaa kaiken sille syötetyn tiedon perusteella nopeasti ja inhimillisen oloisesti.

- Tässä on vihdoin se käyttöliittymä, joka tuo tekoälyn kaikkien saataville. ChatGPT kirjoittaa vaikka näytelmiä antamiesi speksien perusteella, ja se tapahtuu nimenomaan vuorovaikutuksessa, chattaamalla, Abrahamsson kertoo.

Vaikka ChatGPT on herättänyt huolta inhimillisyydellään ja synkilläkin vastauksilla keskusteluissa, niin hätää ei kuitenkaan ole. Sovellus toimii käytännössä niin, että se päättelee kaiken lukemansa perusteella mikä on todennäköisin seuraava sana. Tunne-elämää sillä ei ole.

- Me käytämme tätä ohjelmistojen kehittämiseen ja testaamiseen. Tämä kirjoittaa vaikka koodia tarvittaessa, ja vielä sellaisilla kielillä joita kukaan ei enää juurikaan osaa. Kysyn kaikkea mahdollista tältä nykyään, se on muun muassa mestari jäsentelemään tietoa toisin kuin sponsoroitujen linkkien täyttämä Google, kertoo Abrahamsson.

Jyväskylän aikana Abrahamsson oli kehittämässä tekoälyn etiikkaa, ja nyt tapahtui nopea vaihto uuteen suuntaan. Hän haluaa olla mukana ensimmäisessä aallossa, kun uusi teema tulee vastaan. Tekoälyn uutta käyttöliittymää voi soveltaa moneen.

- Tässä on merkittävää se, miten saamme kehitettyä ohjelmistoja ja hyödynnettyä niitä esim. yritysyhteistyössä paremmin. Mikäli syötämme firman kaiken datan tekoälyn hyödynnettäväksi, niin se laskee ja kertoo ymmärrettävällä tavalla mitä tahansa tietoa, tarvitsi sitä sitten toimitusjohtaja tai rivityöntekijä. Nyt pitää rakentaa demoja aiheesta, sanoo Abrahamsson.

Pori on täynnä potentiaalia

Porin yliopistokeskuksesta Abrahamsson löytää paljon potentiaalia ja paljon tehtävää. Tällä alueella on todella hyviä yrityksiä, heillä ei vain ole vielä paljoakaan historiaa isoissa hankkeissa mukana olemisesta.

- Tuossa taululla on kirjoitettuna 30 kehitysvaihetta, mitä täällä pitää minun mielestäni tehdä. Näihin asioihin haluan itse panostaa, ja professorina olemisen lisäksi näen itseni katalyyttina joka saa isompia asioita aikaiseksi, sanoo Abrahamsson.

Viime professuurin ajalta on hyllyllä muistona painava palkintopatsas, jossa lukee ”Jyväskylän henki”. Se on muistuttamassa, että täällä Porissakin pitää hönkiä muutakin kuin professorin hommaa.

- Minulla on aina ollut kantavana teemana, että tiede on tärkeä mutta tieteen pitää myös vaikuttaa, sanoo Abrahamsson.

Abrahamsson haluaa kehittää toimintaa olemalla aktiivisessa yhteistyössä niin Porin yliopistokeskuksen sisällä kuin yritysmaailmankin kanssa.

- Vahvuuteni on, että en sano ei. Tunnen kyllä sanan, mutta en käytä sitä. Nyt yritetään löytää täällä Porissa se voittava polku eteenpäin. Tarvitaan uusia ajatuksia ja siksi onkin hyvä, että ihmiset vaihtaa organisaatiota aika ajoin. Silloin riittää virtaa aivan eri tavalla, sanoo Abrahamsson.

Teksti ja kuva: Antti-Jussi Marjamäki