Vuoden tiedeviestijä palkittiin Tiedeareenassa

Kati Suomen saaman tunnustuksen perusteluissa mainittiin, että hän on tuonut tiedettä esille niin lasten yliopistoluennoilla kuin Tutkijat Citylinjalla -tempauksessakin. Molemmat ovat olleet myös luennoitsijalle itselleen mieleenpainuvia kokemuksia. Yhtenä syynä on varmasti ollut tavallisesta poikkeava tilanne.

– Pitämästäni Lasten yliopistokeskus -luennosta on jo pidempi aika, mutta muistan vielä, kuinka siellä innokkaat kuudesluokkalaiset kuulijat esittivät luennon lomassa hyviä kysymyksiä ja saimme mukavasti vuorovaikutusta aikaan, Suomi toteaa.

Tutkijat Citylinjalla -tempaus taas vei tutkijat luennoimaan julkisen liikenteen bussiin. Suomen mukaan hän halusi osallistua mielellään, koska piti ideaa huikean hauskana.

– Se oli myös hyvä keino kertoa yleisölle siitä, mitä meillä tutkimuksen saralla tehdään.
Bussissa oli tuolloin myös radiotoimittaja tekemässä aiheesta juttua. Koko konseptista teki entistä monimutkaisemman se, että kuulijan tuli päästä kärryille käsiteltävästä aiheesta huolimatta siitä, miltä pysäkiltä hän tuli mukaan.

Muuta tiedeviestintää

Näiden erikoistempausten lisäksi Kati Suomi on ollut aktiivinen tiedeviestijä myös monella muulla tavoin. Hän on usein osallistunut Tiedeareenan erilaisiin tapahtumiin sekä panelistina että puhujana. Lisäksi hän on osallistunut puhujana moniin muihin yliopistokeskuksen tilaisuuksiin, joita ovat olleet esimerkiksi mediabrunssit, tiedekahvit ja UCPori-klubi. Ohjelmaan on kuulunut usein myös Porin yliopistokeskuksen abi-info. Lisäksi hän on esiintynyt paljon myös muiden sidosryhmien tilaisuuksissa, kuten lukion tiedeviikoilla.

Kati Suomi on ollut myös usein kuultu ja luettu haastateltava. Esimerkiksi Yle, Radio Pori, Aamulehti, Turun Sanomat ja paikallinen Satakunnan Kansa ovat vuosien mittaan haastatelleet häntä eri aiheista. Toki apulaisprofessori on itsekin kirjoittanut eri lehtiin, joita ovat olleet esimerkiksi Satakunnan kansa, UCPori News, Turun kauppakorkeakoulun Mercurius ja Porin yliopistokeskuksen Säikeet.

Viestintä on tietenkin kauan sitten laajentunut perinteisten medioiden ulkopuolelle. Suomi korostaakin LinkedInin roolia omassa toiminnassaan.

– Olen viestinyt siellä opetuksesta ja kertonut mitä kursseilla tapahtuu, keitä vierailijoita on käynyt luennoimassa ja niin edelleen. Olen pyrkinyt myös tekemään päivityksiä tutkimuksesta ja erilaisista Porin yliopistokeskuksen tapahtumista.

Tietenkin viestintään olennaisena osana vielä nykyäänkin kuuluu myös kasvokkain tapahtuva ihmisten välinen vuorovaikutus. Tähän kuuluu erityisesti runsas yhteydenpito erilaisten sidosryhmien kanssa.

– Hyvä esimerkki on ollut toimiminen erilaisissa liike-elämään liittyvissä tuomaristoissa yliopistomme toiminta-alueella. Näitä ovat olleet vaikkapa nuorten yrittäjyyskilpailu ”Uskalla yrittää” ja Prizztechin Vuoden uusyrittäjä -kilpailu, Suomi Kertoo.

Tieteen popularisointi on tärkeää

Kati Suomi on tietenkin iloinen saamastaan tunnustuksesta, mutta näkee sillä myös laajempaa merkitystä. Hänen mukaansa yliopistotasolla ei ole nimittäin erityisen paljoa kannusteita tiedeviestintään. Tämä johtuu siitä, että Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen rahoitusmalli ja siihen linkittyvä suoritusmittaus keskittyy pikemminkin kansainvälisiin tieteellisiin julkaisuihin.

– Toki nekin ovat tärkeitä, mutta on arvokasta, että yliopistokeskuksellamme huomioidaan tiedeviestintään liittyvä työ laajemminkin. Arvostankin saamaani tunnustusta hyvin korkealle. Yliopistokeskuksen eri yksiköissä työskentelee monia aktiivisia tiedeviestijöitä, joten olen erittäin iloinen, että Porin yliopistokeskuksella jaetaan tällaista tunnustusta vuosittain. Näin huomioidaan tieteen popularisoinnin merkitys.

Lopuksi vuoden tiedeviestijä haluaa vielä lähettää terveisensä UCPori News -verkkolehden lukijoille. Hänen mukaansa Porin yliopistokeskuksen tutkijoihin ja opettajiin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, jos mahdollinen yhteistyö on mielessä.

– Yhteistyöt voivat olla pienempiä ja isompia. Ne voivat liittyä niin opetukseen, tutkimukseen kuin kehittämishankkeisiinkin!

Teksti: Rami Nummi
Kuva: Antti-Jussi Marjamäki