Yhteistyöllä kohti erottumista

Syyskuussa Tampereen yliopiston Porin yksikössä työelämäprofessorina aloittaneen Hannu Tenhusen motivaattorina toimii merkityksellisyys, ei raha eikä maine.


Hannu Tenhunen on tehnyt pitkän, menestyksekkään ja monipuolisen kansainvälisen työuran. Nyt hän haluaa käyttää kaikkea oppimaansa Porin yliopistokeskuksen ja koko Satakunnan hyödyksi.

Itä-Suomesta kotoisin oleva Tenhunen valmistui Otaniemestä diplomi-insinööriksi vuonna 1982 ja väitteli Cornell Universityssa tohtoriksi vuonna 1986. Tämän jälkeen hän on ollut professuuritehtävissä kaikilla mantereilla Etelä-Amerikkaa lukuun ottamatta. Tätä kautta hänellä on kattava kokemus työelämästä ja professorina toimimisesta. Eläkkeelle jäätyään Tenhunen on tehnyt osa-aikaisia professuureja kutsuttuna.

- Kiinan ja Afrikan suunnilla työskentelyistä olen saanut käsitystä siitä, miten globalisaatio toimii ja etenee. Myös nyt alkanut antiglobalisaation sykli tulee vaikuttamaan monin tavoin meihin. On tärkeää tutkia, minkälaisia instrumentteja on järkevää käyttää yliopistoprofiilien suunnittelussa, Tenhunen kertoo.

Uusiin odotuksiin vastaaminen

Yliopistoille eivät riitä enää perinteiset akateemiset ansiot, kuten julkaisutoiminta ja hankittu tutkimusrahoitus. Käynnissä on siirtymä vapaan tutkimuksen yliopistomallista kohti tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa.

- Innovaatiot eivät aina ole bisnestä, vaan voivat olla vaikka uusia tutkimuskohteita tai uusia näkökulmia vanhoihin kohteisiin. Muodostuu uudenlaisia yhteisöjä, jotka toimivat siinä ympäristössä. Innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksessa, sanoo Tenhunen.

Yliopisto-opintojen tavoitteena ei tule olla, että opiskelijat käynnistävät maksimimäärän startup-yrityksiä. Kokonaisuus on paljon tätä laajempi.

- European Institute of Innovation & Technology:n koulutusjohtajana olin luomassa mallia siitä, miten tekniikan alaan integroidaan yrittäjyyksiä ja innovaatiotoimintaa. Hyvä keino on käyttää monialayliopistojen vahvuuksia, Tenhunen kertoo.

Yliopistokeskukset uuden ajan esitaistelijoina

Suuret emoyliopistot ovat haasteiden edessä, kun uutta innovaatio-pohjaista rakennetta luodaan. Yliopistokeskuksilla on luonteva rooli tässä monialaisina toimijoina. Yhteisö on riittävän pieni, jotta voidaan tehdä järkeviä kokeiluja ja demonstroida asioita sekä miettiä niiden skaalautuvuutta, ennen kuin se siirretään suuriin massayliopistoihin.

- Minun visiossani Porin yliopistokeskus ottaisi johtoaseman yliopistojen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä tällä uudella lähtökulmalla. Täällä luotaisiin uudentyyppistä yhteisöllisyyttä jo olemassa olevien toimijoiden kesken, sanoo Tenhunen.

Työelämäprofessuurin aikana Tenhunen aikoo edesauttaa uuden kulttuurin syntymistä ja korostaa Porin yliopistokeskuksen selkeämpää roolia olla pilottina tämän hetken murroksessa.

- Meillä on monipuolisia pienempiä hankkeita erilleen sijoitettuna, ja nyt olisi aika koota nämä enemmän yhteisöllisiksi toiminnoiksi. Porissa on äärimmäisen hyvät mahdollisuudet luoda monialaista yhteisöllisyyttä, Tenhunen sanoo.

Opiskelun sisällöt lähemmäksi arjen ratkaisuja

Uudenlainen me-ajattelu näkyy käytännössä esim. Open lab -ja Maker's space -työtilojen lisääntymisessä. Nämä tukevat opiskelijoiden aktiivista roolia yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa.

- Koulutuksen uudistamiseen liittyy oikeanlaisen infrastruktuurin tarjoaminen opiskelijoille, jotta he voivat osallistua aktiivisesti ja innovoida asioita, jotka oikeasti kiinnostavat heitä, sanoo Tenhunen.

Aiemmat jäykät insinööriopinnot olisi syytä jättää menneeseen. Opintoihin tulisi ottaa mukaan haasteisiin vastaaminen ja leikillisyys. Opiskelijat haluavat kehittyä ja ratkaista ongelman, jos se liittyy heidän omaan elämäänsä: voi vaikka ratkaista omaan isovanhempaansa liittyvän ongelman tai auttaa Ukrainaa jälleenrakentamisessa. Myös vihreä siirtymä voi olla monen arvopohjaan sopiva paikka innovoida ja tuntea merkityksellisyyttä.

- 1990- ja 2000-luvun juppihenkisyys on vaihtunut vastuullisuudeksi, ja siihen meidän on vastattava myös koulutuksen suunnittelussa. On osoitettava, että tekniikan avulla voidaan käsitellä juuri opiskelijoille tärkeitä asioita, Tenhunen sanoo.

Tenhusen osa-aikainen työelämäprofessuuri kestää toistaiseksi alkuvuoteen 2024 asti. Kiinnostavaa uudessa työtehtävässä on, että siinä ei voi tehdä muiden puolesta vaan toimia ainoastaan suunnannäyttäjänä. Työssä ei voi monistaa menneisyydestä.

- Tässä kehitetään uutta ja opin itsekin koko ajan. Työnkuva on juuri sitä, että katsotaan asioita uusin silmin ja uudesta näkökulmasta. Tämä on ennen kaikkea yhteinen asia - voimme vaikuttaa siihen, miten tärkeän roolin Porin yliopistokeskus ja sen yksiköt saavat emoyliopistojen sisällä, kertoo Tenhunen.

Teksti: Antti-Jussi Marjamäki
Kuva: Tomi Glad ja Miina Yliluoma