Asiantuntijafoorumissa pohdittiin tulevaisuutta talouden ja turvallisuuden näkökulmasta

Porin yliopistokeskuksessa 17.3.2025 järjestetyssä asiantuntijafoorumissa syvennyttiin tulevaisuuskeskusteluun, jossa pohdittiin kansallisia haasteita ja Satakunnan paikallisia vahvuuksia. Tilaisuudessa kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja huippuasiantuntijoilta sekä satakuntalaisten kansanedustajien paneelikeskustelu. Foorumi oli osa Turun kauppakorkeakoulun 75-vuotisjuhlavuoden ja Suomen Ekonomien 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumakokonaisuutta.

Tiedustelututkimuksella uusi ote Venäjän vakoiluun ja vaikuttamiseen

Tilaisuuden ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron piti Suomen ensimmäinen tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto, jonka professuuri on Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen. Liuhto kuvaili puheenvuorossaan erityisesti Venäjän vakoilua lännessä.

– Tehtäväni on poistaa tiedusteluun ja vakoiluun liittyvää mystisyyttä ja käynnistää viisivuotisen professuurin aikana aiheeseen liittyvä tieteellinen tutkimus Turun yliopistossa, Liuhto kertoi.

Aiheeseen liittyvä tutkimus on erityisen tärkeää, sillä Venäjän tiedustelu länsimaissa on lisääntynyt 2000-luvulla merkittävästi. Tiedustelun kuriin saamiseksi Liuhto ehdottaa toimenpiteiksi tutkintaprosessien nopeuttamista ja rangaistusten kiristämistä.

– Myös median raportointia tulisi parantaa, sillä Venäjän vakoilusta ja vaikuttamisesta on onnistuttu paljastamaan vain jäävuoren huippu, Liuhto kiteyttää.

Talous hauraalla kasvu-uralla

Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja kertoi puheenvuorossaan Suomen talouden olevan ”tällä hetkellä hauraalla kasvu-uralla”, vaikka geopoliittinen epävarmuus näkymiä painaakin.

– Ostovoiman kohentuminen ja koronalennukset kuitenkin tulevat vauhdittamaan talouskasvua. Vaikka työllisyystilanne on tällä hetkellä vaikea, käänne on horisontissa. Kesätyöpaikkojakin on hieman edellisvuotta enemmän, Erämaja kertoi.

Yleisöstä noussut kommentti nuorten opiskelijoiden työllistymisen haasteista kirvoitti raikuvat aplodit – opiskelijat penäsivät etenkin Satakunnassa koulutettujen ekonomien työllistymisen perään. Tällä hetkellä suuri osa kauppatieteiden opiskelijoista muuttaa maakunnasta pois tutkintotodistuksen saatuaan.

Satakunta on kansallisesti vahva turvallisuusmaakunta

Tilaisuuden paneelikeskustelussa kansanedustajat Mari Kaunistola ja Matias Marttinen sekä Prizztechin toimitusjohtaja Ari Eklund pohtivat Satakunnan taloutta ja tulevaisuuden näkymiä.

Satakunnan bruttokansantuote on muuhun maahan nähden huomattavan hyvällä tasolla, mutta samaan aikaan korkeakoulutettujen määrä maakunnassa on muuta maata alhaisempi. Panelistit korostivatkin niin liike-elämän tukemisen kuin koulutukseen satsaamisen merkitystä maakunnan kehityksen mahdollistajina.

Tuottavuuden kannalta oleellisina tekoina pidettiin erityisesti liikenneyhteyksien parantamista, korkeakoulutettujen määrän lisäämistä sekä tekoälyn valjastamista työn tukena.

Maakunnan vahvuuksina panelistit pitivät perinteisen teollisuuden ohella niin omavaraisuutta sähköntuotannossa kuin turvallisuusklusterin vahvistumista. Ari Eklund muistutti, että 40 prosenttia koko Suomen sähköstä tuotetaan Satakunnasta, minkä lisäksi turvallisuus ja huoltovarmuus ovat tärkeitä kokonaisuuksia niin sijainnin kuin osaamisen näkökulmasta.

– Kansallisesti Satakunta näyttäytyy vahvana turvallisuusosaajana, kansanedustaja Kaunistola sanoi.

Marttisen mukaan maakunta voisi korkean BKT:n varjolla myös vaatia valtiolta suurempaa rahoitusta. Maakunta tarvitsee kansallista vetoapua, kuten verokannustimia vihreän siirtymän yrityksille sekä teollisten investointien tukemista esimerkiksi raidehankkeilla.

– Paikalliset päättäjät voivat vaikuttaa siihen, että prosessit ovat kunnossa. Tarvitaan nopeat lupaprosessit, toimiva infra ja fiksua maankäyttöpolitiikkaa, Kaunistola luetteli.