Uutiset | 05.12.2022 08:28

Euran pitkä historia koottiin yksiin kansiin

Virtaava sydän - Euran ja euralaisten historiaa on tutkimukseen perustuva historiateos, joka kertoo Euran seudun pitkästä 1900-luvusta. Sen on suunnittellut professori, FT Anna Sivula kultuuuriperinnön tutkimuksen oppiaineesta Porin yliopistokeskuksesta (Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkinto-ohjelma). Teoksen ovat toimittaneet Sivula ja FM Anni Ruohomäki. Tutkimuksellinen laatu on varmistettu Tilaushistoriakeskuksen tieteellisellä vertaisarvioinnilla.

Nykyinen Eura koostuu omaleimaisista alueista, joista osa on entisiä kuntia. Euran kartalla ja identiteetissä näkyy jälkiä sekä entisen Euran että Kiukaisten, Honkilahden ja Hinnerjoen kunnista. Eurassa on kauan sitten muodostuneita maaseutumaisia kyliä ja niiden vastapainona vanhoja teollisia alueita. Euralaisessa identiteettityössä erityisen tärkeäksi on osoittautunut alueen rikas, arkeologinen kulttuuriperintö, jota Euran kunta ja euralaiset ovat osanneet sekä vaalia että hyödyntää. Euralaiset ovat pitkän 1900-luvun aikana usein pysähtyneet tallentamaan ja pohtimaan menneisyyttään ja rakentamaan yhteisönsä historiaa.

Euran tarina lähtee liikkeelle ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta koskevin kysymyksin ja etenee tarkastelemaan maataloutta, maatalousväestöä ja maaseudun teollistumista. Teollistuva maaseutu löysi vähitellen muotonsa paikallisena kansalaisyhteiskuntana. Kansalaisyhteiskunta jakautui sisällissodan kynnyksellä kahtia, mutta selviytyi lopulta poliittisista vastakkainasetteluista, sodista ja sotien aiheuttamista menetyksistä. Hyvinvointivaltion rakentaminen ja siihen liittyvät velvoitteet ajoivat pienet maalaiskunnat yhdistymään ja yhdistämään voimansa. Kauttualle sijoittunut suurteollisuus takasi euralaisille resurssit modernin infrastruktuurin rakentamiseen. Kuntaliitokset kasvattivat Eurasta elinkelpoisen. Talouskasvun vuosia seurasivat Eurassakin lamavuodet. Lama vauhditti seudun deindustrialisaatiota. Suurteollisuus globalisoitui, mutta Euran elinkeinoelämä järjestäytyi uudestaan teollisen perintönsä ja paikallisten kytköstensä varaan.

Kirjoittajakuntaan kuuluu edellä mainittujen toimittajien lisäksi muitakin kokeneita paikallishistorioitsijoita Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkinto-ohjelmasta, kuten FT Maarit Grahn, FT Riina Haanpää ja FM Eeva Raike. Nousevaa tutkijasukupolvea edustaa väitöskirjatutkija Katrina Virtanen. Teoksen maaseutuhistoriallisesta osuudesta on vastannut FT Petri Talvitie.

670-sivuinen käsikirjoitus läpäisi tieteellisen tarkastuksen keväällä 2022 ja teos on taitettu ja painatettu syksyllä 2022. Myös teoksen taittaja Liina Luoma on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineesta Porista.

Lisätietoja:
professori Anna Sivula
ansivu(at)utu.fi