Luonto on myös kulttuuriympäristöä (Väitös: FM Ilona Hankonen, maisemantutkimus)

Luonnossa olemiseen liittyvät kokemukset ovat jääneet kapealle huomiolle keskusteltaessa ympäristön kulttuurisista arvoista, toteaa filosofian maisteri Ilona Hankonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Turun yliopiston tiedote

- Kulttuurista kestävyyttä on kotimaisissa keskusteluissa luonnonympäristöihin liittyen tarkasteltu melko suppeasti. Osasyynä tähän lienee vakiintunut tapa hahmottaa luonto ja kulttuuriympäristö toisistaan erillisiksi, jopa vastakkaisiksi ympäristökategorioiksi. Kuitenkin metsät, suot ja järvet ovat osa arjen ympäristöä ja siten kulttuurin kyllästämiä, Ilona Hankonen sanoo.

Suomalaiset viettävät paljon aikaansa luonnossa ja luonnonympäristön sanotaan olevan suomalaisille tärkeä. Näitä käsityksiä tukevat monet tutkimukset. Luonnossa olemista kokemuksellisesta näkökulmasta on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän. Ilona Hankosen väitöskirja Ihmisiä metsässä – Luonto kulttuuriympäristökysymyksenä tarttuu aiheeseen osin uudenlaisesta näkökulmasta.

Hankosen mukaan luonnossa ollessaan ihminen asettuu osaksi erilaisia affektiivisia piirejä, joissa hän suuntaa toimintaansa, oppii ympäristöstään ja saa elämyksiä yhteistoiminnassa erilaisten elollisten ja elottomien luonnonelementtien kanssa.

– Näihin affektiivisiin piireihin osallistuu myös esineitä sekä monenmoisia aineettomia toimijoita, kuten sosiaalisia käytäntöjä, ajattelu- ja puhetapoja ja yhteisöjä. Toimijuuden ymmärtäminen perinteistä humanistista tutkimusotetta laajemmin auttaa ymmärtämään erilaisia esteettisiä ja eksistentiaalisia eli olemassaoloon ja elämän tarkoituksellisuuteen liittyviä kokemuksia, joita luonnossa olemiseen liittyy. Tällöin myös luonto hahmottuu uudella tavalla kulttuurisena ympäristönä, Hankonen sanoo.

Hankosen laadullinen tutkimus perustuu luonnossa paljon olevien henkilöiden kävelyhaastatteluihin. Haastattelut tehtiin haastateltujen valitsemissa ympäristöissä.

Tutkija hyödynsi aineiston tulkinnassa erityisesti aineiston affektiivista tasoa eli välittömiä havaintoja ja aistimuksia koskevaa puhetta, joka helposti tulee sivuutetuksi silloin, kun tutkitaan luonnon erilaisiin käyttötapoihin liittyvässä ihmistieteellisessä tutkimuksessa tavallisia teemoja, kuten identiteettejä, asenteita ja arvostuksia.

– Luonnonympäristöt näyttäytyvät tutkimuksessa henkilökohtaisesti tärkeinä paikkoina, joilla on kytköksiä ihmisten koettuun hyvinvointiin ja elämän tarkoituksellisuuteen. Nämä arvot syntyvät yhteistoiminnassa ihmisen ja monenlaisten ei-inhimillisten toimijoiden kanssa, Hankonen sanoo.

Tutkimus auttaa hahmottamaan, millaisen käsitteistön ja millaisten kysymyksenasettelujen kautta luonnonympäristöihin liittyviä kulttuurisen kestävyyden osatekijöitä voisi hahmottaa tavalla, joka vastaa ihmisten kokemusmaailmasta nouseviin tarpeisiin.

– Kulttuurista kestävyyttä on kotimaisissa keskusteluissa luonnonympäristöihin liittyen tarkasteltu melko suppeasti, esimerkiksi saamelaiselinkeinoihin rajoittuen. Osasyynä tähän lienee vakiintunut tapa hahmottaa luonto ja kulttuuriympäristö toisistaan erillisiksi tai jopa toisilleen vastakkaisiksi ympäristökategorioiksi. Kuitenkin metsät, suot ja järvet ovat osa arjen ympäristöä ja siten kulttuurin kyllästämiä, Hankonen sanoo.

Ontologista jakoa luontoon ja kulttuurin horjuttava posthumanistinen teoriapohja auttoi löytämään käsitteistöä, joka tuo luonnon kulttuurisuuden luontevasti esille. Tutkimus ei kuitenkaan hylkää laadullisen humanistisen tutkimuksen perinteisiä paradigmoja ja metodologiaa. Pikemminkin se pyrkii huokoistamaan paradigmaattisia oletuksia ”ihmisestä” ja ”luonnosta” tuomalla kriittisesti mukaan keskusteluun posthumanismin teoriaa ja käsitteistöä. Tässä mielessä työ edustaa kriittistä realismia.

***

FM Ilona Hankonen esittää väitöskirjansa Ihmisiä metsässä. Luonto kulttuuriympäristökysymyksenä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.1.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus, Auditorio 125, Pohjoisranta 11, Pori).

Vastaväittäjänä toimii professori Ari Lehtinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maunu Häyrynen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on maisemantutkimus.

Salitilaisuuteen saapuvalta yleisöltä edellytetään koronatodistuksen esittämistä. Todistus edellytetään 16 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä, jotka eivät ole yliopiston henkilökuntaa tai opiskelijoita.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot:
p. 0442787430
kihank(at)utu.fi