Uutiset | 12.10.2020 15:36

Tarvitaan yhteinen strateginen näkemys yliopistojen läsnäolon hyödyntämisestä Porissa

Paavo Kajander pohtii SK:n mielipidekirjoituksessa 10.10.2020 Satakunnan tutkimustoiminnan tilannetta ja vertailee Poria Lappeenrantaan, jossa kaupungin tutkimustoiminta on merkittävästi lisääntynyt uusilla avauksilla Lappeenrannan teknillisen yliopiston laajentuessa Lahteen. Olen samaa mieltä siitä, että verkostomaisesti toimivalla yliopistokeskuksella ei ole samanlaisia edellytyksiä toteuttaa Satakunnan tarpeista lähtöisin olevia strategisia tutkimusavauksia kuin itsenäisellä yliopistolla. Päätökset tehdään emoyliopistoissa ja pääasiallisesti muista lähtökohdista kuin alueen kehittäminen. On totta myös, että tutkimuksellisesti merkittäviä satsauksia ei voida tehdä kovin laajalla rintamalla vaan ne täytyy fokusoida hyvin, jotta niillä olisi toivottua vaikuttavuutta. Satakunnan monipuolinen elinkeinoelämä on hyvä resilienssin näkökulmasta, mutta selkeiden TKI-fokusten määrittelyn se tekee haastavammaksi. Tämä ei kuitenkaan ole päällimmäinen syy tutkimusresurssien niukkuuteen.

LUT:ia houkutteli Lahdessa ennen kaikkea pääkaupunkiseudun läheisyys, joka on oleellinen etu sekä tutkijoiden että opiskelijoiden rekrytoinnin näkökulmasta. Sijainnilla ja kulkuyhteyksillä Pori ei pysty kilpailemaan Lahden kanssa houkuttelevuudessa mutta mielestäni Satakunnan ja Porin valtti ennen kaikkea vahva vientiteollisuus, joka voisi hyvinkin houkutella yliopistoja kohdentamaan tutkimusta alueelle. Valitettavasti tämä etu ei ole läheskään riittävässä määrin realisoitunut.

Kajanderin kirjoituksessa viitataan myös kritiikkiin yliopistojen alueellisten toimipisteiden toiminnan laadusta sekä resurssitehokkuudesta. Tämä kritiikki on jossain kontekstissa ollut aiheellinen; väitän, että nykyisellä yliopistojen tulosohjauksen aikakaudella yliopistoilla ei yksinkertaisesti ole varaa pitää yllä tehotonta toimintaa. Alueella toteutettavaa koulutusta ja tutkimusta sekä niiden laatua mitataan ja seurataan tarkasti ja niille asetetaan selkeitä tavoitteita. Väitteitä toiminnan tehottomuudesta tai heikosta laadusta kuulee enimmäkseen niiltä, jotka eivät ole ottaneet asiakseen tutustua yliopistokeskuksessa tehtävään työhön eivätkä ymmärrä toiminnan erityispiirteitä.

Mistä sitten johtuu, että tutkimustoiminta ja sen resursointi Satakunnassa on alimitoitettu esimerkiksi suhteessa teollisuuden volyymiin? Väittäisin, että yliopistokeskuksen verkostomaisen toimintamallin mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti. Parhaimmillaan tällainen toimintamalli voisi tarjota emoyliopistojen osaamista sekä TKI-resursseja Satakunnan käyttöön huomattavasti laajemmin kuin yksittäinen tutkimuskeskus tai koulutusohjelma. Tarvitaan yhteinen strateginen näkemys, miten yliopistojen läsnäoloa Porissa voidaan hyödyntää. Tähän päästään kehittämällä alueen ja yliopistojen välistä dialogia.

Tarmo Lipping
Porin yliopistokeskuksen johtaja