Tekoälyn ja ihmisen vuorovaikutusta helpottavan ohjelmistokehitysmenetelmän kehittämiselle merkittävä rahoitus

Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen koordinoima ANSE-tekoälytutkimushanke on saanut 2,5 miljoonan euron rahoituksen Business Finlandin Näytönpaikka-pilottihaussa. Rahoitushaussa etsittiin vaikuttavia tutkimusideoita, jotka keskittyvät muun muassa digitaalisten ratkaisujen edistämiseen.


Business Finlandin uudessa Näytönpaikka-pilottihaussa myönnettiin rahoitusta kaikkiaan viiteen hankkeeseen. Rahoituskierroksella etsittiin digitaaliseen resilienssiin liittyviä kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joilla on mahdollisuus luoda tulevaisuuden kasvualojen tarvitsemaa osaamista ja kyvykkyyksiä.

Yksi rahoituksen saaneista tutkimushankkeista on ANSE (AI Native Software Engineering), jossa kehitetään täysin uusi tekoälypohjainen ohjelmistokehitysmenetelmä. Menetelmä rakennetaan alusta asti tukemaan ihmisen ja tekoälyn saumatonta yhteistyötä.

Hanketta koordinoivat professorit Pekka Abrahamsson Tampereen yliopistosta ja Tommi Mikkonen Jyväskylän yliopistosta kertovat ANSEn olevan ensimmäinen hanke maailmassa, joka varautuu uusien AI-natiivien järjestelmien tuloon ohjelmistojen kehittämisen saralla.

– Tulevaisuuden tekoälypohjaiset järjestelmät suunnitellaan alusta asti toimimaan tekoälyn ja ihmisen yhteistyön varassa – ei lisäosana, vaan kaiken toiminnan perustana. Ohjelmistoala on keskellä murrosta, jossa yksittäisten uusien työkalujen käyttöönotto ei enää riitä. Tarvitaan uusi, kokonaisvaltaisempi AI-keskeinen kehitystapa, Abrahamsson ja Mikkonen kertovat.

ANSE-hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmä, jossa yhdistyy generatiivisen kielimallin kyky tuottaa ratkaisuja ja symbolisen päättelyn kyky jäsentää, perustella ja ohjata niitä. Yksi menetelmän uniikki piirre onkin tekoälyn ja ihmisen vuorovaikutuksen kehittäminen, jota on tulevaisuudessa mahdollista hyödyntää niin arkisissa kotiaskareissa kuin liiketoiminnan kehittämisessäkin.

Hanke sai Business Finlandilta 2,5 miljoonan euron rahoituksen kahdelle ensimmäiselle toimintavuodelle. Jos projekti saavuttaa ensimmäisen vaiheen tavoitteet, sillä on mahdollisuus saada seuraavalle kolmelle vuodelle vielä 3–5 miljoonan euron rahoitus.

Tutkimushanke kytkeytyy tiiviisti Abrahamssonin perustamaan Tampereen yliopiston tekoälyyn keskittyvään tutkimuslaboratorioon. GPT-Lab-nimellä tunnetun laboratorion pääpaikkana on Porin yliopistokeskus. Tutkimuslaboratoriossa kehitetään ohjelmistotuotannon tulevaisuutta generatiivisen tekoälyn avulla.

– Tavoitteenamme on vahvistaa Suomen asemaa ohjelmistokehityksen ja tekoälytutkimuksen edelläkävijänä, Abrahamsson kiteyttää.


Lisätietoja ANSE-hankkeesta:
professori Pekka Abrahamsson
pekka.abrahamsson@tuni.fi, +358405415929

Lisätietoja Näytönpaikka-rahoituksesta:
businessfinland.fi