Uutuusteos – Merenkulkijoiden siirtolaisuus Näkökulmia 1700-luvulta nykypäivään

Historian, etnologian, maantieteen ja sukututkimuksen näkökulmia yhdistävä teos selvittää, minne merenkulkijoiden muuttoliikkeet ovat suuntautuneet eri aikoina ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut suomalaiselle yhteiskunnalle.

”Merimies on liikkuva matkalainen. Harvoin on hänellä pysyvää osotetta. Suurin osa kulkee paikasta paikkaan, maasta maahan, wieläpä maanosasta maanosaan.” Näin kirjoitti merimiespappi Eino Kiviluoto Merimiehen Ystävässä 1912. Siirtolaisuusinstituutin Tutkimuksia-sarjassa ilmestyvässä uutuusteoksessa Merenkulkijoiden siirtolaisuus: näkökulmia 1700-luvulta nykypäivään 12 kirjoittajaa kulkee näiden liikkuvien matkalaisten jäljillä.

Teos julkistetaan 29.11.2019 Forum Marinumissa järjestettävässä seminaarissa, jonka pääpuhuja on 1600-1700-lukujen Hollannin merenkulkuun ja merityövoiman liikkuvuuteen erikoistunut vanhempi tutkija Jelle van Lottum (Huygens Institute for History of the Netherlands).

Historian, etnologian, maantieteen ja sukututkimuksen näkökulmia yhdistävä teos selvittää, minne merenkulkijoiden muuttoliikkeet ovat suuntautuneet eri aikoina ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut suomalaiselle yhteiskunnalle. Vertaisarvioidussa kokoomateoksessa oman lukunsa saavat merenkulkijoiden parissa työskentelevät ylirajaiset toimijat kuten konsulaatit, merimieskirkot ja -kodit.
– Merimiesammatti on aina toiminut keinona pyrkiä ulkomaille paremman toimeentulon toivossa, kirjan toimittaja, FT Pirita Frigren toteaa.

Teos osoittaa, että taloudellisten motiivien lisäksi maailmalla liikkuvien merimiesten kohtaloihin ovat vaikuttaneet monet eri syyt aina maailmanpoliittisista tilanteista henkilökohtaisen elämän sattumuksiin. Kirja esittelee lukijalle erilaisia aineistoja, tietokantoja ja menetelmiä, joiden avulla voi päästä merenkulkijoiden siirtolaisuuden jäljille.

Lisätietoja:
Pirita Frigren, pirita.frigren@utu.fi, puh. +358 50 471 3960

Australiaan emigroitunut luutnantti Ragnar Ramstadius kiikaroimassa toisen maailmansodan aikana eteläisellä Tyynellä valtamerellä. Kuva: Siirtolaisuusinstituutin kuva-arkisto