Uutiset | 26.04.2024 13:53
Yliopistokeskukset yhdessä kohti vahvempia kumppanuuksia
Yliopistokeskusten valtakunnallinen kevätseminaari keräsi yhteen asiantuntijat Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta Seinäjoelle 22.-23.4.2024. Kaksipäiväisen seminaarin tavoitteena oli kehittää uudenlaisia ajatuksia ja työkaluja yliopistokeskusten kumppanuuksien vahvistamiseen.
Yliopistokeskusseminaariin osallistui yhteensä noin 50 yliopistokeskusten koordinaation ja kehittämisen parissa työskentelevää asiantuntijaa Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kuva: Taina Renkola
Vastavuoroisuutta ja tutkimustietoa
Suomen yliopistokeskukset tekevät kukin monipuolista yhteistyötä ja rakentavat verkostoja alueensa ydintoimijoiden kanssa. Yliopistokeskusten toiminnan kannalta kumppanuudet esim. yritystoimijoiden sekä kuntien asiantuntijoiden ja johdon kanssa ovat tärkeässä roolissa. Sekä TKI-toiminta että yliopistollinen koulutustoiminta tarvitsevat tuekseen vahvoja kumppanuuksia.
Yliopistokeskusseminaarissa sukellettiin kumppanuusteemaan usealta eri kantilta. Aihetta monipuolisesti alustaneen keynote-puheenvuoron piti Vaasan yliopiston apulaisprofessori Helka Kalliomäki. Hän muistutti, että kumppanuuksien olennainen piirre on vastavuoroisuus, aktiivinen vuoropuhelu. Kumppanuus perustuu vahvaan luottamukseen ja yhteiseen tavoitteeseen. Kalliomäki nosti esiin myös tutkimustiedon, joka on yliopistollisten toimijoiden alueellaan luomien kumppanuuksien keskiössä. Tieteellinen tieto muuttuu vaikuttavaksi vuorovaikutuksessa – ja yliopistokeskuksilla on tärkeä rooli sekä tiedon tuottajana että välittäjänä.
Yliopistokeskusseminaarin avasi Seinäjoen yliopistokeskuksen johtaja Olli-Pekka Viinamäki.
Seminaarissa kuultiin myös yliopistokeskusjohtajien Tulevaisuuden yliopistokeskukset -paneelikeskustelu.
Kumppanuuksien vahvistamisen työkalut
Seminaarin tavoitteena oli koostaa yliopistokeskusten yhteinen työkalupakki kumppanuuksien huoltamisen ja vahvistamiseen. Teemaa työstettiin yhteensä kymmenessä työpajassa, viiteen eri osa-alueeseen keskittyen: yliopistokoulutuksen työelämäyhteydet, TKI-yhteistyön ja rahoituksen vahvistaminen, yliopistokeskus uskottavana kumppanina sidosryhmille, pääkampusyhteistyö sekä kampuskehittäminen. Työpajoissa kerättiin monipuolinen kattaus ideoita ja ajatuksia kaikista yliopistokeskuksista – useissa teemoissa toimet ja tarpeet ovat valtakunnallisesti samankaltaiset, joissakin alueellisia eroja näkyy selvemmin.
Työpajojen tulokset koostettiin ja esiteltiin yhteisesti toisen seminaaripäivän aluksi. Koulutuksen työelämäyhteyksien osalta tärkeimpinä seikkoina nähtiin tarve- ja opiskelijalähtöisyys sekä ketteryys. TKI-rahoituksen vahvistamisen osalta tärkeimmiksi työkaluiksi tiivistettiin pitkäjänteisyys, vuorovaikutteinen toiminta tutkimuskumppaneiden kanssa sekä ja rahoitusinstrumenttien onnistunut käyttö. Yliopistokeskusten roolia uskottavana kumppanina puolestaan vahvistavat selkeät arvot, kuten luottamus ja avoimuus, sekä aktiivinen sidosryhmätyö, johon kuuluu vaikuttavuus ja jatkuvuus. Kampuskehittämisen tärkeimmiksi seikoiksi listattiin toimivat tilat, yhteisökulttuurin luominen ja kansainvälisten osaajien huomiointi. Viestinnän rooli nähtiin lähes kaikilla osa-alueilla merkittävänä osana onnistunutta lopputulosta.
Yliopistokeskusten tulevaisuusnäkymät
Toisen seminaaripäivän päätteeksi yliopistokeskusjohtajat kerääntyivät paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli tulevaisuuden yliopistokeskukset. Keskustelussa hahmoteltiin yliopistokeskusten näkymiä vuodelle 2030 – yliopistokeskusten asema nähtiin vakaana, ja rooli esimerkiksi osana osaajapulan ratkaisua merkittävänä. Aluekehityksen kannalta yliopistokeskukset ovat tärkeässä asemassa ja voivat vahvasti vaikuttaa mm. alueellisen eriarvoistumisen kehityskulkuun. Kaiken kaikkiaan yliopistokeskukset toivovat tulevaisuudessa voivansa olla entistäkin vahvempi osa kaupunkeja ja kaupunkilaisten elämää.
Porin yliopistokeskuksen johtaja Katariina Yrjönkoski on tyytyväinen seminaarin antiin ja näkee yliopistokeskusten valtakunnallisen yhteistyön tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpänä.
– Kullakin Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta on oma alueellinen historiansa ja profiilinsa, ja meillä on paljon keskinäistä opittavaa alueellisen vaikuttavuuden tuottamisesta. Siksi yliopistokeskusverkoston aktiivinen yhteistyö onkin tärkeää – niin toiminnan kehittämisessä kuin kansallisessa ja kansainvälisessäkin vaikuttamisessa, Yrjönkoski tiivistää.
Tuotteliaan työskentelyn ohessa Seinäjoen seminaarissa juhlistettiin myös yliopistokeskusten 20-vuotista taivalta illallistilaisuudessa Seinäjoen kaupunginteatterilla. Tilaisuudessa kuultiin eduskunnan 1. varapuhemiehen Paula Risikon tervehdys sekä professori Ari Hynysen esitys Alvar Aallon arkkitehtuurista Seinäjoen kaupunkikuvassa.
Yliopistokeskusten työ maakunnallisen yliopistokoulutuksen ja tutkimustoiminnan vahvistamiseksi jatkuu tiiviinä. Onnistuminen vaatii yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä.
Teksti ja tapahtumakuvat: Hanna Rissanen
Ryhmäkuva: Taina Renkola