Helena Ruotsala
Kulttuuriperinnön tutkimus sai uuden professorin 29.10.2007Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos sai elokuussa uuden professorin kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineeseen, kun Helena Ruotsala astui virkavapaalla olevan...
Kulttuuriperinnön tutkimus sai uuden professorin
29.10.2007
Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos sai elokuussa uuden professorin kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineeseen, kun Helena Ruotsala astui virkavapaalla olevan Outi Tuomi-Nikulan tilalle. Ruotsala toimii professorina ensi vuoden heinäkuun loppuun asti.
Ruotsala kertoo olevansa Kulttuuriperinnön tutkimuksen opetuksessa samoilla linjoilla edeltäjänsä kanssa.
– Vaikka tietenkin opetuksessani painottuu oma tutkimukseni, hän lisää.
Pitkään tutkimustyötä tehneelle Ruotsalalle pro gradu -tutkielmien ohjaus on uusi, mutta mukava haaste.
– Gradujen ohjaus on tärkeä osa tätä työtä, professori sanoo.
Monitieteinen yliopistokeskus
Kulttuuriperinnön tutkimus on Ruotsalan mielestä erittäin kiinnostava, mutta myös haastava oppiaine. Hän kertoo Keski-Euroopassa tutustuneensa vastaaviin etnologia- ja historiatieteellisiä näkökulmia yhdistäviin tieteenaloihin.
– Oppiaineen vahvuuksia ovat laaja ajallinen perspektiivi ja monitieteisyys. Porissa vahvuutena on myös oppiaineen yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus.
Yliopistokeskus vaikuttaa Ruotsalan mielestä dynaamiselta ja innostuneelta työympäristöltä.
– Täällä näkyy käytännön monitieteisyys, hän sanoo.
Tuulinen ja tasainen kaupunki vaatii sopeutumista
Pori oli Kittilästä kotoisin olevalle ja Turussa opiskelleelle Ruotsalalle ennestään tuttu kaupungissa 1980-luvulla vietetyn kenttätyöjakson ja myöhempien jazz-vierailujen ansiosta.
– Kaupunki on nyt ihan erilainen kuin kaksikymmentä vuotta sitten, Ruotsala sanoo. Kaupunkikuvaa on muuttanut esimerkiksi kävelykadun ympärille keskittynyt ydinkeskusta.
Ruotsala uskoo viihtyvänsä kaupungissa, vaikka sopeutumisvaikeuksiakin on ollut.
– Suurinta sopeutumista on vaatinut ilmasto. Porissa tuulee aina ja täällä on kovin tasaista, Ruotsala nauraa.
Mutta eikö Ruotsalalla ollutkin kokemusta rannikkokaupungista myös Turusta?
– Turussa on sentään hiukan mäkiä, professori vastaa.
Kenttätöissä Marinmaalla
Ennen Poriin tuloaan Ruotsala on muun muassa ollut Turun yliopistossa kansatieteen dosenttina ja vierailevana tutkijana Sveitsin Baselissa.
– Olen tyypillinen akateeminen pätkätyöläinen, Ruotsala kuvailee.
Hänen viimeisin tutkimusaiheensa on Naisten tila ja paikka. Tämä aihe on vienyt Ruotsalan Marinmaalle, Venäjälle, jossa hän on tutkinut paikallisten naisten arkea Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtorina.
Marinmaalla viettämiään kenttätyöjaksoja varten Ruotsala on opiskellut marin kieltä, ja hän pitääkin kielitaitoa alalla tärkeänä.
– Vieraan kulttuurin ymmärtämiseksi tarvitaan myös kulttuurista kielitaitoa, hän muistuttaa.
Teksti: Susanna Vestervik
29.10.2007
Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos sai elokuussa uuden professorin kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineeseen, kun Helena Ruotsala astui virkavapaalla olevan Outi Tuomi-Nikulan tilalle. Ruotsala toimii professorina ensi vuoden heinäkuun loppuun asti.
Ruotsala kertoo olevansa Kulttuuriperinnön tutkimuksen opetuksessa samoilla linjoilla edeltäjänsä kanssa.
– Vaikka tietenkin opetuksessani painottuu oma tutkimukseni, hän lisää.
Pitkään tutkimustyötä tehneelle Ruotsalalle pro gradu -tutkielmien ohjaus on uusi, mutta mukava haaste.
– Gradujen ohjaus on tärkeä osa tätä työtä, professori sanoo.
Monitieteinen yliopistokeskus
Kulttuuriperinnön tutkimus on Ruotsalan mielestä erittäin kiinnostava, mutta myös haastava oppiaine. Hän kertoo Keski-Euroopassa tutustuneensa vastaaviin etnologia- ja historiatieteellisiä näkökulmia yhdistäviin tieteenaloihin.
– Oppiaineen vahvuuksia ovat laaja ajallinen perspektiivi ja monitieteisyys. Porissa vahvuutena on myös oppiaineen yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus.
Yliopistokeskus vaikuttaa Ruotsalan mielestä dynaamiselta ja innostuneelta työympäristöltä.
– Täällä näkyy käytännön monitieteisyys, hän sanoo.
Tuulinen ja tasainen kaupunki vaatii sopeutumista
Pori oli Kittilästä kotoisin olevalle ja Turussa opiskelleelle Ruotsalalle ennestään tuttu kaupungissa 1980-luvulla vietetyn kenttätyöjakson ja myöhempien jazz-vierailujen ansiosta.
– Kaupunki on nyt ihan erilainen kuin kaksikymmentä vuotta sitten, Ruotsala sanoo. Kaupunkikuvaa on muuttanut esimerkiksi kävelykadun ympärille keskittynyt ydinkeskusta.
Ruotsala uskoo viihtyvänsä kaupungissa, vaikka sopeutumisvaikeuksiakin on ollut.
– Suurinta sopeutumista on vaatinut ilmasto. Porissa tuulee aina ja täällä on kovin tasaista, Ruotsala nauraa.
Mutta eikö Ruotsalalla ollutkin kokemusta rannikkokaupungista myös Turusta?
– Turussa on sentään hiukan mäkiä, professori vastaa.
Kenttätöissä Marinmaalla
Ennen Poriin tuloaan Ruotsala on muun muassa ollut Turun yliopistossa kansatieteen dosenttina ja vierailevana tutkijana Sveitsin Baselissa.
– Olen tyypillinen akateeminen pätkätyöläinen, Ruotsala kuvailee.
Hänen viimeisin tutkimusaiheensa on Naisten tila ja paikka. Tämä aihe on vienyt Ruotsalan Marinmaalle, Venäjälle, jossa hän on tutkinut paikallisten naisten arkea Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtorina.
Marinmaalla viettämiään kenttätyöjaksoja varten Ruotsala on opiskellut marin kieltä, ja hän pitääkin kielitaitoa alalla tärkeänä.
– Vieraan kulttuurin ymmärtämiseksi tarvitaan myös kulttuurista kielitaitoa, hän muistuttaa.
Teksti: Susanna Vestervik