Humanisteilta uusi teos

Irkkailusta mediaurheilun kuluttajiin
- laitoksen tutkimustyö jalostui pääsykoekirjaksi
(19.12.2006)

Jos saatavilla ei ole kunnon pääsykoekirjaa, se on tehtävä itse.
Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen Raja, kohtaamisia ja ylityksiä –teos valmistui kahdeksan kirjoittajan voimin, Petri Saarikosken, Riikka Turtiaisen ja Päivi Granön toimittamana.

Nimensä mukaisesti teos hakee rajapintoja, rajan kohtaamisia ja ylityksiä – ei pelkästään fyysisen rajan käsitteen, vaan myös mielentilan tai kokemuksen kautta. Kirjoitusten kiehtovuus on niiden vahvassa siteessä elävään elämään. Esimerkiksi maisemantutkimuksen professori Päivi Granö tempautui aiheeseensa oman perheensä ”rajojen” tarkastelussa.

- Tutustuin nuorimman, kymmenvuotiaan tyttären galleriasivuihin verkossa. Sain ensin tyttären viettelevästä kuvasarjasta hepulin, mutta sitten ryhdyin tutkimaan nuorten kulttuuria kuvakulttuurin näkökulmasta, muistelee Granö. Oman moraalipaniikkinsa varjoista Granö ryhtyi todenteolla tutkimaan sitä valtavaa maailmaa, joka nettigallerioista löytyi.

– Gallerioihin on rekisteröitynyt jopa 350 000 nuorta. Usein nuoret tutkivat gallerian avulla omaa identiteettiään ja seksuaalisuuttaan. Kyse on roolien vaihtamisesta, mutta teknisesti ajatellen toisaalta nuorten taitavasta mediataiteen tapojen kokeilusta.

– Kuvakulttuurinahan ilmiötä voidaan käsitellä jopa 1800-luvun käyntikorttikulttuurin jatkumona.
Tutkimuksessa on kolme kantavaa linjaa: galleriat ovat ensinnäkin lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvää nuorten omaa kulttuuria, toiseksi myös sananvapautta ja toisaalta ja vihdoin niihin löytyy kolmanneksi kosketuspinta myös koulutukseen, kasvatukseen ja lainsäädäntöön.

Kirja ei jää
pölyttymään

Uusi pääsykoeteos, joka on jatkoa vuonna 2005 ilmestyneelle Koti –kirjalle, ei pyri popularisoimaan runsasta aihevalikoimaansa, mutta jalostaa tutkimuksen sellaiseen muotoon, että se löytää kiinnostuneen lukijansa myös tuiki tavallisista lukijoista. Esimerkiksi käy vaikkapa professori Outi Tuomi-Nikulan tutkimus suomalaisten ja saksalaisten symbolisina rajoina esiintyvistä stereotyypeistä.
 
– Saksalaistenhan käsitys suomalaisista on hyvin arkaainen. Suomalaisessa kulttuurissa mies on juro, nainen puolestaan aktiivisempi osapuoli, kertoo Tuomi-Nikula. Tuomi-Nikula ei tuo lukijan eteen pelkkää stereotypioiden kirjoa, vaan purkaa tarkasti niiden alkuperää ja vaikutusta keskinäisen kanssakäymisen rajapinnassa.

– Mistä käsitteet lähtevät, miten ne ajassa muuttuvat, asettaa Tuomi-Nikula kysymyksiä.
Hyvin mielenkiintoista on havaita stereotyyppien liikkuminen ajassa. Saksalaisten jo pitkään tuntema ”vaikeneva suomalainen mies” on täyttä totta Aki Kaurismäen elokuvissa.

Uudessa teoksessa ääni on annettu myös nuorelle tutkijapolvelle. Laitoksen assistentti Riikka Turtiainen pohtii aktiivisuutta ja puhetapaa mediaurheilun kuluttajuuden määritteinä. Elävän faniuden maku on Turtiaisen tutkimuksessa väkevä, sillä hän itse on jo ennen tutkijanuraansa niittänyt mainetta suomalaisessa naisjalkapallossa.

Tutkimukseen on päässyt jopa kuuluisa Zidanen pukkaus, jonka Turtiainen löysi internet-pelistä. Hiirtä painamalla tuo hämmästyttävä pukkaus räjähtää ruudulle kerta toisensa perästä. Urheilua mediassa, mutta uudella tavalla.

Internetin ihmeellisyyksiin törmätään myös kirjan muissa tutkimuksissa. Esimerkiksi professori Jaakko Suominen käsittelee kirjassa nettirippuvuutta.

Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg