Istu ja pala!

Istuminen on opiskelijoille tuttua. Yleislääketieteen professori Päivi Korhonen Turun yliopistosta luennoi TiedeAreenan yhteydessä lukiolaisille liian istumisen terveysvaaroista ja liikunnan hyödyistä. Nykyisin useimmissa lukioissa oppitunnin pituus on 75 minuuttia.

- Nuorten mielestä se on tavattoman pitkä aika istua yhtäjaksoisesti paikallaan, kertoo Korhonen.

Lisää istumisminuutteja niin nuoret kuin aikuisetkin keräävät koulu- tai työpäivän jälkeen vielä vapaa-ajalla. Kun laskee yhteen työmatkoihin, työskentelyyn, ruokailuihin ja esimerkiksi tv:n katseluun käytetyn ajan, summaksi tulee helposti yhdeksän tuntia istumista. Terveys 2011 –raportin mukaan se on keskimääräinen aika, jonka keski-ikäinen valveillaoloajastaan istuu.

- Töiden jälkeen moni suuntaa lenkkipolulle tai kuntosalille. Terveysriski ei kuitenkaan kumoudu, vaikka harrastaisi yhdeksän tunnin istumisen jälkeen tunnin liikuntaa, Korhonen sanoo.

Istumisen aiheuttamia terveyshaittoja on silti verraten helppo torjua. Keinoksi riittää tauon pitäminen noin puolen tunnin välein.

- Jo pelkästään seisomaan nouseminen riittää. Työpiste kannattaa suunnitella siten, että välillä on noustava kävelemään esimerkiksi tulostimelle. Samassa rakennuksessa työskentelevälle kollegalle voi käydä kertomassa asiansa sähköpostin lähettämisen sijaan, kehottaa Korhonen.

Liika istuminen johtaa painonnousuun. Istuessa isot lihasryhmät lakkaavat tekemästä työtä, jolloin muun muassa rasva-aineenvaihdunta hidastuu. Rasva ei energiantarpeen pienentyessä pääse solujen käyttöön, vaan se varastoituu elimistöön. Liika elimistöön kertynyt rasva aiheuttaa jatkuvan tulehduksen, joka vaikuttaa myös aivoihin.

- Nyt tutkitaan sitä, voidaanko esimerkiksi masennusta pitää tätä taustaa vasten tulehduksellisena tautina, Korhonen sanoo.

Helppo elämä houkuttelee enemmän kuin liikunta

Kun tutkimustietoa ylipainon ja liian vähän liikunnan aiheuttamista vaaroista on saatavilla paljon, herää kysymys miksi me yhä vain lihomme.

- Ihmisiin on hirveän vaikea vaikuttaa. Brittitutkimuksen mukaan laihduttaminen on vaikeaa, koska ylipainoiset eivät ole tarpeeksi onnettomia. Tekniikalla, autoilla ja esimerkiksi kaukosäätimillä voi kompensoida heikentyneen fyysisen toimintakyvyn, mikä ei motivoi elämäntapojen muutokseen, kertoo Korhonen.

Harva työ on nykyään fyysisesti rasittavaa ja vapaa-aikakin on tehty helpoksi ja passivoivaksi. Yhdyskuntasuunnittelussa pitäisi Korhosen mielestä herätä huomioimaan arkiliikkumisen tärkeys.

- Kevyen liikenteen väyliin panostamalla voidaan merkittävästi lisätä ihmisten liikkumista, muistuttaa Korhonen.

Mallia voitaisiin ottaa vaikka Helsingin kaupungin suunnittelemasta kevyen liikenteen väylien muodostamasta baanaverkosta, joka yhdistäisi suuret asuinalueet työpaikkakeskittymiin. Yhteiskunnan vastuuta tulevien sukupolvien terveydestä ei myöskään sovi unohtaa.

- Lapset ja nuoret tulee entistä enemmän kasvattaa liikkumaan. Tanskassa koulussa on tunti liikuntaa joka päivä. Miksei siis meilläkin?, Korhonen kysyy.

Teksti: Piritta Huhta

Tule kuuntelemaan Päivi Korhosen Istu ja pala - liian istumisen terveysvaarat ja liikunnan hyödyt studia generalia -yleisöluentoa ke 12.11. klo 17.15-18.00 Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125 (Pohjoisranta 11, 1. krs).