DI Jari Soini väitteli ohjelmistoprosessin mittaamisesta

Porin yliopistokeskuksessa järjestettiin Tampereen teknillisen yliopiston tutkijan Jari Soinin väitöstilaisuus perjantaina 21.11.2008.

Soinin väitöstyön aiheena oli 'Mittaaminen ohjelmistoprosessissa: Miten käytäntö ja teoria kohtaavat?'.

Matkalla tohtoriksi

Jari Soini aloitti ohjelmistotekniikan opinnot päätoimisesti vuoden 2002 alussa diplomi-insinöörien muuntokoulutuksessa, josta hän valmistui jouluna 2003. Ura Porin yliopistokeskuksen tutkijana alkoi jo ennen valmistumista, kun Soini sai keväällä 2003 diplomityöpaikan Tampereen teknillisen yliopiston ohjelmistotekniikan osastolta.

DI-työnsä jälkeen Soini jatkoi tutkijana ohjelmistotuotannon tutkimusprojekteissa ja väitöskirja valmistui projektitöiden ohessa nopeassa aikataulussa neljän vuoden uurastuksen päätteeksi. Mikä onkaan näin tiukan tahdin salaisuus?

– Ymmärsin jo väitöskirjaprojektin alussa, että tohtorin tutkinto on vain yksi, suorituksena sinällään merkittävä etappi tutkijan uralla ja väitöskirja opinnäytetyö, joka pätevöittää tutkijaksi.

Väitöstyöprosessin sujuvuudesta Soini kiittelee erityisesti mentoriaan dosentti Jari Palomäkeä, tutkijakollegoitaan sekä Porin yliopistokeskusta työympäristönä.

– On ensiarvoisen tärkeää, että uransa aloitteleva tutkija saa ohjausta ja tukea kokeneemmilta tutkijoilta. Myös työskentelyolosuhteet, fasiliteetit, vaikuttavat tutkimuksen suorittamiseen, toteaa tuore tohtori.

– Täällä (TTY:n Porin yksikkö) annetaan vapaus, mutta myös vastuu, tutkia. Työtehtäväni ovat olleet sellaisia, jotka ovat pääsääntöisesti liittyneet tutkimusaiheeseeni. Tämä on merkittävästi edesauttanut tutkimukseni eteenpäin vientiä. Lisäksi meillä on myös todella kannustava ja hyvä yhteishenki omassa ohjelmistotuotannon tutkimusyhteisössämme, iloitsee Soini.

Lisäksi Soinin väitöskirjaprosessia ja erityisesti sen päättämistä nopeutti tohtorikoulupaikka, jonka Tampereen teknillinen yliopisto myönsi vuonna 2007 ensimmäistä kertaa Porin yksikköön.

– Paikasta kilpailivat tuolloin muutkin väitöstyötään tekevät tutkijat, ja siksi arvostan sitä suuresti. Tohtorikoulun aikana sain keskittyä täysin tutkimustulosten analysointiin ja väitöskirjatyöni viimeistelyyn. Onneksi tohtorikoulu jatkuu Porissa; tälläkin hetkellä kaksi tutkijaa tekee väitöskirjaansa sen turvin.

Soinin mielestä yksi suurimmista haasteista väitöskirjaprosessissa oli saada tutkimus päätökseen.

– Tutkijan täytyy ymmärtää, että hänen tutkimuksensa ”vie asiaa eteenpäin”, hän itse, tai joku muu tiedeyhteisössä, jatkaa siitä mihin tutkimus sillä erää päättyi. Väitöskirjatyötä tehtäessä tutkimusprojektilla on taipumus muuttua tutkimusprosessiksi. Olisikin tiedostettava, että tutkimus ei pääty, jos sitä ei osaa itse lopettaa, kertoo Soini, joka laittoi viimeisen pisteen paikalleen viime syyskuussa.

– Tämä on kuitenkin oma henkilökohtainen näkemykseni asiasta, ymmärrettävästi toisenlaisiakin lähestymistapoja väitöskirjatyötä kohtaan on olemassa.

Tutkijan ura jatkuu


Soinin ajatuksena on jatkaa hyvin alkanutta tutkijan uraansa ohjelmistotuotannon parissa. Tällä hetkellä hän toimii tutkijana ja projektipäällikkönä kriisiviestintään liittyvässä tutkimusprojektissa (SSMC/DDKM), johon sisältyy sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusta. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksiköstä mukana hankkeessa on Soinin lisäksi viisi tutkijaa. Hankkeen vastaavana johtajana toimii professori Hannu Jaakkola TTY Porin yksiköstä.

Projektin kansainvälisen tutkimuksen yhteistyöverkostossa kehitetään katastrofitilanteiden hallintaa liittyvää maailmanlaajuista tietämyskantaa. Pyrkimyksenä on rakentaa katastrofi- ja onnettomuustilanteiden tiedonhallintaa tukeva järjestelmä. Yhteistyötä tutkimusprojektin tässä osiossa tehdään muun muassa japanilaisten, tsekkiläisten ja saksalaisten tutkimustahojen kanssa.

Tutkimusprojektin kansallisessa osiossa tutkitaan miten onnettomuus- ja katastrofitilanteiden tiedonvälityskeinoja ja -järjestelmiä sekä niiden yhteistoiminnallisuutta eri viranomaistahojen välillä voitaisiin informaatioteknologian avulla nykyisestään kehittää. Hankkeen tavoitteena on myös kartoittaa potentiaalisia haasteita ja ongelmia viranomaisten välisessä tiedonvälityksessä kriisitilanteissa sekä erityisesti kehittää eri viranomaistahoilla olevien tietojärjestelmien yhteistoiminnallisuuden edellytyksiä kriisitilanteissa.

Keskeisenä keinona tässä työssä tutkitaan prosessien mallintamisen hyödyntämistä viranomaistoiminnan kuvaamisessa. Kansallisina yhteistyötahoina projektissa on eri viranomaistahoja ja asiantuntijaorganisaatioita sekä toisena toteuttajaosapuolena Pelastusopisto. Kaksivuotinen, Tekesin pääosin rahoittama, tutkimushanke alkoi tämän vuoden alussa ja päättyy ensi vuoden lopussa.

Mitä neuvoja antaisit tohtorin hatusta haaveileville, tuore tekniikan tohtori Jari Soini?

– Kun lähdin työhön, asetin itselleni selkeän tavoitteen, joka oli tohtorin tutkinto. Lähtökohtani oli ja on, että väitöskirja on ensisijaisesti opinnäytetyö ja tohtorintutkinto indikoi tutkijan pätevyyttä. Substanssiosaaminen tutkimusaiheesta muodostuu ja kehittyy vuosia kestävän tutkimustyön aikana. Pitää jälleen ymmärtää, että aihetta ei voi tutkia lopullisesti tai loputtomasti, tai voi mutta silloin ensisijaiseksi väitöskirjatyön tavoitteeksi on asetettu jokin muu, kuin tutkijan pätevyyden osoittaminen.

– Toinen neuvoni aloitteleville tutkijoille on, että apurahoja tutkimukseen kannattaa ehdottomasti anoa. Ne motivoivat tutkijaa tutkimustyössä ja osaltaan edellyttävät sen loppuunsaattamista. Kynnystä apurahojen anomiseen ei kannata pitää liian korkealla. Huolellinen tutkimussuunnitelma ja mahdolliset näytöt tutkimustyöstä (julkaisut) edesauttavat apurahojen saamisessa. Lisäksi tutkimussuunnitelmaa tulee pakostakin aina tässä yhteydessä tarkasteltua ja päivitettyä, minkä taasen palvelee tutkijaa tutkimuksen etenemisen seuraamisessa ja suuntaamisessa.

Kenelle suosittelet väitöskirjan kirjoittamista?

– Ihmisille, jotka haluavat todellisia haasteita ja aikatauluun liittyen lienee etu jos ajattelee asioita projekteina. Toki pitää olla myös kiinnostus itse tutkimusaiheeseen sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet tutkimustyöhön. Diplomi-insinöörin tutkinto antoi hyvät valmiudet suoriutua tästä tehtävästä.

– Väitöskirjatyössä on kyseessä useimmiten vuosia kestävä pitkän tähtäimen tutkimustyö, joka karsii tehokkaasti pois ”heti mulle kaikki tänne nyt” tyypit. Tietenkin suosittelen projektia myös kaikille heille, joita kiinnostaa tutkijan työ ja siihen pätevöityminen. Tutkijan urasta haaveillessa tohtorin tutkinto on hyödyllinen käyntikortti tutkimusyhteisöön, minun on annettu ymmärtää, että tohtorit otetaan tutkimusmaailmassa vakavammin – saas nähdä, tuumaa Soini.

– Toisaalta, en välttämättä suosittele väitöskirjan kirjoittamista ja tohtorin tutkinnon suorittamista (suur)perheellisille. Varsinkaan nopealla aikataululla ei kannata perheenisän tai -äidin yrittää tohtorin tutkintoa suorittaa. Tällaisessa tilanteessa pitää saada koko perheen tuki ja suostumus työhön ja sen vaatimaan poissaoloon perheen parista, ennen työn aloittamista. Tarvitaan sekä työnantajan, että perheen tuki ja kannustus, jotta hommalla on edellytykset onnistua, neuvoo Soini ja kolmen lapsen isänä tietää, mistä puhuu.

Teksti: Tiina Iivonen
3.12.2008