Korkeakoulujen arviointineuvosto

Yliopistokeskusten arviointiraportissa korostetaan laaja-alaista yhteistyötä

29.1.2009

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) julkaisi maanantaina 26.1. arviointiraporttinsa maan kuudesta yliopistokeskuksesta. Porin yliopistokeskuksen johtaja Harri Peltoniemi sekä Porin koordinaatioyliopiston eli Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön johtaja Pekka Loula perehtyivät huolellisesti KKA:n raporttiin, jossa korostettiin painopisteen siirtämistä ylioppilaspohjaisesta tutkintokoulutuksesta aikuiskoulutukseen ja maisterikoulutukseen sekä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa.

– Arviointiryhmän olisi toivonut näkevän selkeämmin eri yliopistokeskusten välillä olevien erojen syyt. Porissa ylioppilaspohjainen maisteritutkintoon johtava koulutus on keskeisellä sijalla ja kandidaattitasoisen tutkinnon sijaan opiskelua voi Porin yliopistokeskuksessa jatkaa aina tohtorin tutkintoon saakka, toteaa Harri Peltoniemi.

Sekä Pekka Loula että Harri Peltoniemi pitävät Porin maisteriohjelmia perusteltuina. Samaa mieltä on myös arviointiryhmä, joka kiittelee erityisesti monitieteisiä maisteriohjelmia. Arviointiraportissa esitetäänkin maisteriohjelmien osuuden lisäämistä koulutustarjonnassa. Erityisesti alueen tarpeisiin on Porissa suunnattu hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen ja hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelmat. Uutena maisteriohjelmana käynnistyy syksyllä 2009 Creative Business Management – Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelma. 

TTY Porin yksikössä on syksyllä 2009 erillisvalinta uuteen muuntokoulutukseen. Tradenomit (tietojärjestelmätieteen tai tietojenkäsittelyn koulutusohjelma) voivat hakea diplomi-insinöörikoulutukseen ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon.

Kaikkiaan Porin yliopistokeskuksessa on maisteriohjelmia tai vastaavia kymmenen. Porissa on tällä hetkellä muun muassa kaikista maan yliopistokeskuksista suurin tutkinto-opiskelijoiden määrä.

Harri Peltoniemi korostaa, että Porilla tulee olla oikeus järjestää ylioppilaspohjaista maisterintutkintoon johtavaa koulutusta jatkossakin.
– Esimerkiksi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos on jo perustettu siltä pohjalta, ettei vastaavaa koulutusta löydy muualta Suomesta. Näin Porin yksikkö profiloituu omanlaisekseen myös Turun yliopiston sisällä.

– Pitää myös muistaa, että Porissa on aloitettu ylioppilaspohjainen koulutus vasta 2000-luvulla, osa vasta vuonna 2004. Näin lyhyellä aikavälillä ei vielä voida tehdä riittäviä johtopäätöksiä, vaan siihen tarvitaan huomattavasti pidemmän aikavälin perspektiiviä.

Peltoniemen mukaan aikuiskoulutus on Porin yliopistokeskuksen tärkeä painopistealue.
– Tässä asiassa meillä on opittavaa muiden yliopistokeskusten toimintatavoista. Käytössämme on kuitenkin jo nyt uusia instrumentteja, joilla kehitämme aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Tarkoituksenamme on esimerkiksi aloittaa oppisopimustyyppinen koulutus jo mahdollisesti tänä syksynä, Peltoniemi toteaa.

Harri Peltoniemi korostaakin erityisesti miten eri yliopistokeskukset voivat oppia toinen toisiltaan.

– Esimerkiksi tutkijavalmiuksien kehittäminen on sellainen asia, jossa voimme tehdä yhteistyötä.

Ristiinopiskelu mahdollistaa laajat sivuainevalikoimat

KKA:n raportin mukaan ylioppilaspohjaiselle tutkintokoulutukselle ei yliopistokeskuksilla ole mahdollisuutta tarjota riittävästi vaihtoehtoisia opintopolkuja ja sivuaineita. Harri Peltoniemi toteaa Porin yliopistokeskuksen vahvuuden olevan juuri viiden eri yliopistoyksikön ristiinopiskelumahdollisuudessa.

– Porissa on mahdollisuus valita 15 eri pääaineesta. Tämän lisäksi opiskelijat voivat valita sivuaineensa kaikkien viiden yliopiston, emoyliopistojensa, avoimen yliopiston tai esimerkiksi Länsi-Suomen kesäyliopiston koulutustarjonnasta. Erilaisten tutkintokokonaisuuksien mahdollisuus kasvaa näin merkittäväksi.

Porissa monitieteistä tutkimusta

Korkeakoulujen arviointineuvosto peräänkuulutti raportissaan yliopistokeskuksilta myös alueen osaamistarpeita täydentävää tutkimusstrategiaa. Porin yliopistokeskuksessa tutkimusta kehittää ja koordinoi eri yksiköiden parhaista tutkijoista koostuva tutkimuksen johtoryhmä.

– Pitää kuitenkin muistaa, että Porin yliopistoyksiköt ovat toiminnassaan hyvin eri vaiheissa. Esimerkiksi Tampereen yliopiston Porin yksikkö on vasta alkuvaiheissaan kun taas Tampereen teknillinen liopisto on toiminut Porissa jo yli kaksikymmentäviisi vuotta. Monitieteisyydessä on kuitenkin tutkimuksen vahvuus Porissa ja tutkimushankkeita on toteutettu yhdessä eri yksiköiden kesken. Tämän lisäksi pitää muistaa, että kukin yksikkö on osa omien emoyliopistojensa tiede- ja taideyhteisöjä, korostaa Peltoniemi.

Tutkimustoiminta Porin yliopistokeskuksessa vastaa Peltoniemen ja Loulan mielestä varsin hyvin alueen haasteisiin.

– Totta kuitenkin on, että kansainvälisyyttä tuli Porissakin vahvistaa entisestään muun muassa tutkijavaihdon lisäämisellä, Loula huomauttaa.

Satakunnan korkeakouluilla vahvaa yhteistyötä

Yliopistokeskusten toimintaa tulisi KKA:n raportin mukaan laajentaa ja syventää myös ammattikorkeakoulujen suuntaan. Yhteistyötä esitettiin niin opetuksen järjestämiselle, yhteisille aluetta palveleville tutkimushankkeille sekä laitteiden, toimitilojen ja kirjastojen yhteiskäytölle. Porin yliopistokeskus on vahvasti mukana Satakunnan korkeakoululaitoksen yhteistyössä, johon kuuluvat lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos sekä Diakonia–ammattikorkeakoulun Porin toimipaikka. Yhteistyölle on laadittu Satakunnan korkeakoulustrategia ja eri toimijat ovat solmineet allekirjoituksillaan yhteistyösopimuksen.

– Korkeakoulujen yhteistyö on Satakunnassa hyvää, mutta toki alueellista yhteistyötä syvennetään edelleen. Esimerkkinä tästä on muun muassa sopimukset hyväksi luettavista opinnoista opiskelijan jatkaessa ammattikorkeakoulusta maisteriopintoihin. Suunnitteilla on lisäksi muun muassa yhteisiä kieliopintoja. Yhteisen kampuksen Peltoniemi näkee periaatteessa myönteisenä ja tarpeellisena

– Toki se olisi tarpeellista yhteistyön kannalta, mutta se olisi myös iso ja kallis investointi ja mietityttää kyllä, että kannattaako seiniin sijoittaa, Peltoniemi pohtii.

Valtion rahoitus yliopistokeskusten kivijalka

Rahoitus on usein ensisijainen asia yliopistokeskusten olemassaolosta ja toiminnasta keskusteltaessa. Uusi yliopistolaki takaa yliopistokeskusten rahoitukselle eräänlaisen lain suojan. Perusrahoitus on sidottu valtion budjettiin ja yliopistoyksiköt saavat siitä osansa emoyliopistojensa kautta. KKA toteaa raportissaan, etteivät yliopistokeskukset saisi jäädä liian riippuvaisiksi EU:n rakennerahastoista vaan niiden tulisi lisätä sellaisten projektien määrää, joihin olisi mahdollista saada rahoitusta esimerkiksi alueen kunnilta, TEKESiltä tai Suomen Akatemialta.

– Poriin on raportin tekoaikaan suunnattu. 1,5 miljoona euroa Suomen Akatemialta ja seuraava vuosi tulee olemaan vielä parempi. Ylioppilaspohjaisessa koulutuksessa Porissa ei ole EU-rahaa kuin 300 000 euroa.

Porin yliopistokeskuksen toiminnan rahoituksesta 53 prosenttia tuli vuonna 2008 Opetusministeriöltä, 14 prosenttia EU:lta ja 8 prosenttia toiminnasta rahoitti Porin kaupunki.

Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg