Laadukkaan tutkimuksen puolesta
Laadukkaan tutkimuksen puolesta Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä työskentelevän Kirsi-Mari Kallion tuoreen väitöskirjan mukaan yliopistojen henkilökunta on pettynyt yliopistojen tulosohjausmalliin. Tutkimuksen kysely osoittaa, että stressi ja...
Laadukkaan tutkimuksen puolesta
Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä työskentelevän Kirsi-Mari Kallion tuoreen väitöskirjan mukaan yliopistojen henkilökunta on pettynyt yliopistojen tulosohjausmalliin. Tutkimuksen kysely osoittaa, että stressi ja paine ovat lisääntyneet akateemisessa työssä.
- Tulosorientoitunut mittaaminen on aiheuttanut tarpeen julkaista enemmän ja nopeammin, minkä epäillään johtavan laadun heikkenemiseen, Kallio kertoo.
Laskentatoimen ja rahoituksen alan väitös sai osakseen paljon mediahuomiota.
- En odottanut viestimiltä niin suurta kiinnostusta. Väitösviikolla kuluikin useita tunteja haastatteluihin, Kallio sanoo.
Kallio myöntää, että halusi herättää keskustelua.
- Koin tärkeäksi tuoda ongelmia esille henkilöstön näkökulmasta instituutiotason sijaan.
Väitöksen työstäminen alkoi vuonna 2008 pilottikyselyllä yliopistokeskuksen henkilökunnalle.
- Jo pilottikysely paljasti henkilöstön negatiivisen suhtautumisen. Vaikka kyselyn yksiköt sijaitsevat yliopistokeskuksessa, on hallinto sama kuin emokampuksilla, Kallio kertoo.
Tutkimusta tutkimisen takia
Lyhytjänteisen arvioinnin pelätään kannustavan tutkimustehtailuun.
- Vuosittain tehtävässä mittauksessa keskitytään lähinnä tutkimusten määrään. Viimeistelylle saati pitkittäistutkimukselle ei jää aikaa, Kallio pohtii.
Valuvikoja löytyy myös tutkimuksen pisteytysjärjestelmistä.
- Julkaisufoorumit houkuttelevat pilkkomaan julkaisuja. Itse halusin siitä huolimatta väitökseni yksiin kansiin, Kallio sanoo.
Negatiivisten kokemusten taustalla on monisyisiä ongelmia. Kallio tarkentaa nollatutkimuksen olevan eri asia kuin niin sanottu turha tutkimus.
- Julkaisun hyöty on vaikea määritellä erityisesti ei-eksakteilla tieteenaloilla. Tieteentekijöillä on yksilöllisiä työskentelytapoja ja -ympäristöjä, joten yksioikoinen järjestelmä herättää närää.
Järkeä arviointiin
Kallio esittää ratkaisuksi tasapainoisempaa arviointijärjestelmää.
- Henkilökunnan työnkuvat ja tutkimuksen luonne tulisi ottaa tarkemmin huomioon. Hallinnollisen ja akateemisen hierarkian yhteensovittaminen on kuitenkin hankalaa.
Tulevaisuudessa Kallio haluaa jatkaa tutkijan uraansa.
- Opettaminen on inspiroivaa, mutta eniten itseäni kiinnostaa tutkimuksen tekeminen.
Teksti ja kuvat Esa Keskinen