Laatua lasten sijaishuoltoon yhteisin voimin

Porin yliopistokeskuksessa keskusteltiin marraskuisen iltapäivän ajan lasten sijaishuollon laadusta. Kyseessä oli Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) hallinnoiman lasten sijaishuollon laadun kehittämishankkeen päätösseminaari. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on ollut sijaishuollossa olevien työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja sijaishuollon laadun kehittäminen, mihin on pyritty yhdessä suunnitellun ja toteutetun täydennyskoulutuksen, opetusmateriaalin ja suositusten avulla.

– Olemme käyneet laajan laatukeskustelun, jossa lasten sijaishuollon laadun on ajateltu käsittävän arvot, toimintaperiaatteet, henkilöstön, toimitilat, kumppanuussuhteet ja johtamisen kertoo projektin koordinaattori Kirsi-Leena Frigren SAMKista.

Työelämää ja koulutusorganisaatioita edustavat hankkeen yhteistyökumppanit ovat tulleet Suomen lisäksi Italiasta, Virosta ja Iso-Britanniasta.

– Yhteiseen laadun pohdintaan on tuonut haastetta muun muassa maiden erilainen lainsäädäntö. Esimerkiksi Suomessa laki antaa raamit lasten sijaishuollon laatuun, mutta ei samalla tavalla tarkkoja laatustandardeja kuten vaikka Britanniassa. Maiden erilaiset toimintatavat lasten sijaishuollon suhteen aiheuttivat vielä hankkeen ensimmäisen seminaarin jälkeen hajanaisen olon, Frigren kuvaa alkuvaiheen tunnelmia.

Frigrenin ohella muut hankkeeseen osallistujat tuovat kuitenkin esiin, että matkan varrella on edetty yhteisiin tavoitteisiin. Arvokkaana on pidetty sitä, että kansainvälinen yhteistyö on tuonut uusia näkemyksiä tapoihin, joilla palveluja voidaan järjestää totutuista käytännöistä poikkeavasti. Keskustelijat myös muistuttavat, että lapsen tarve turvaan ja kiintymyssuhteeseen on lopulta kaikkialla samanlaista.

Eräs seminaarin esitelmistä oli otsikolla ”Kauasko tää hanke kantaa?”

– Tulokset jäävät elämään muiden yhteistyökumppaneiden ohella SAMKin koulutustarjonnassa, opetusmateriaalina sekä suosituksina ja sitä kautta laatuna lasten sijaishuollossa, Frigren lupaa.

Johtaminen ja työhyvinvointi osana sijaishuollon laatua

Yliopistokeskuksesta hankkeeseen on osallistunut Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, jonka puheenvuoron seminaarissa käytti projektitutkija Harri Virolainen. Hän on osaltaan ollut mukana hankkeen johtamista ja työhyvinvointia käsittelevässä osuudessa, jossa on muun muassa järjestetty näihin teemoihin liittyviä koulutuspäiviä sijaishuollon ammattilaisille.

– Koulutuksessa on pyritty itsensä johtamisen taitojen kehittämiseen. Tämä merkitsee sitä, että työntekijät alkavat itse suunnitellusti ja tavoitteellisesti miettiä, miten työhyvinvointia ja työyhteisöä voisi kehittää.

Virolainen summaa tavoitteena olleen työntekijöiden oman työn kehittämisen ja lasten hyvinvoinnin edistämisen ja muistuttaa, että sijaishuollossa johtaminen ja työntekijöiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointi kulkevat käsikädessä.

Sijaishuollossa työskentelevät toivat Virolaisen mukaan yhtäältä esiin työn rikkauden ja siitä voimaantumisen sekä toisaalta jatkuvan läsnäolon kuluttavuuden. Virolainen korostaa, että työn tekemisen peruspalikoiden on oltava kohdallaan; työtä ja haastetta tulee olla sopivasti, mutta samalla hän herättelee keskustelemaan työssä viihtymisestä.

– Meillä on toisinaan liikaa keskitytty pahoinvointiin työssä. Käy niin, että työhyvinvoinnista puhuttaessa aletaankin miettiä pahoinvointia kuten stressiä ja kiireettä. Välillä voisi pohtia, miten työhön saadaan positiivisuutta, energisyyttä ja voimaantumista. Lasten ja nuorten kanssa työskennellessä tämä lähtee jo siitä, että nähdään heidät ihanina, mukavina, fantastisina ihmisinä.

Teksti: Anna Väisänen
25.11.2008