Magneettiteknologiakeskus

Magneettiteknologiakeskus ”suprajohtavassa” yhteistyössä TTY:n Porin yksikön kanssa

26.8.2008

Suprajohtavaan magneettiteknologiaan keskittynyt Prizztech Oy:n Magneettiteknologiakeskus muutti noin kuukausi sitten Porin yliopistokeskukseen. Vuonna 2005 perustetussa keskuksessa työskentelee tällä hetkellä kuusi henkilöä. Tutkimuksen pääalueena oleva magneettiteknologia käsittää kestomagneetit, kestomagneettimateriaalit, sekä laitteet, joissa käytetään kestomagneetteja, esimerkiksi sähkömoottorit ja generaattorit. Toisena tutkimuksen kohteena magneettiteknologiakeskuksessa ovat suprajohtavat materiaalit, sekä niitä hyväkseen käyttävät järjestelmät.

– Tavallisimmin ihmiset kohtaavat suprajohtavia materiaaleja ns. magneettiröntgeneissä eli oikeammin magneettikuvauslaitteissa, joissa pystytään näkemään ennen kaikkea vetyatomien eli käytännössä veden jakautuminen elimistössä. Magneettikuvauksen hyvänä puolena on, ettei siihen liity säteilyä. Se voidaan tehdä vaikka kuinka monta kertaa, toisin kuin tavallinen röntgenkuva.

Magneettiteknologiakeskuksessa tehdään lisäksi erilaisia magneettisia mittauksia, esimerkiksi magneettikenttiä työympäristössä selventää keskuksen johtaja Martti Paju.
– Lisäksi teemme tietokoneohjelmien avulla sähkömagneettisia mallinnuksia.

Vahvat yrityskumppanit

Magneettiteollisuus on Suomessa erityisen vahvaa muihin pohjoismaihin verrattuna.
Ulvilassa toimii Neorem Magnets Oy, joka on yksi Euroopan johtavista kestomagneettien valmistajista. Lisäksi Porissa toimii Luvata Pori Oy, joka on maailmanlaajuisestikin yksi suprajohtavien materiaalien johtavista valmistajista.

– Näiden myötä on syntynyt muun muassa Merikarvialle Hansa Magnets Oy, joka on erikoistunut valmistamaan magneettijärjestelmiä jätteiden käsittelyyn. Samoin meillä on voimakas tuulivoimateollisuus, joka käyttää nimenomaan kestomagneetteja.
Yleisyydestään huolimatta kestomagneetit ovat ns. näkymätön tuote, vaikka esimerkiksi tavallisessa henkilöautossa on noin sata kestomagneettia ja tietokoneestakin löytyy parikymmentä.

Yhteistyötä ja energialouhintaa

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Porin yksikölle Magneettiteknologiakeskuksen muuttaminen saman katon alle on erityisen mieluista. Yhteistyön syventämistä on suunnitteilla monilla eri osa-alueilla.

– Magneettiteknologian hyödyntämiselle on paljon mahdollisuuksia. Elektroniikassa mennään koko ajan yhä pienempiin sovelluksiin, joissa magneettiteknologian käyttäminen on yksi vaihtoehto. Samoin ympäristötekniikka ja siihen liittyvät asiat ovat tärkeitä asioita, ja sillä puolella energian tuotossa suunnitellaan koko ajan uusia ratkaisuja, toteaa yksikön johtaja Pekka Loula.

Sähkömagnetismia tutkitaan myös TTY:llä Tampereella. Nyt Magneettiteknologiakeskuksen kanssa tehtävän yhteistyön avulla pystytään Pekka Loulan mukaan luomaan vastaava varteenotettavampi kokonaisuus myös Poriin.
Porin yksikössä toimii esimerkiksi professori, TkT Pekka Ruuskanen, jonka työryhmän erikoisosaaminen sijoittuu painettavan teknologian alueelle.

– Jos tähän vielä yhdistetään esimerkiksi ohutfilmimagneettimateriaaleja, niin voidaan löytää aivan uusia ulottuvuuksia, Paju toteaa.

Tämän siteen vahvistaminen on Martti Pajun mukaan ollut Magneettiteknologiakeskuksessakin yksi pitkän tähtäimen tavoitteista. Energialouhinta on Pajun mukaan yksi tällaisista yhteistyön mahdollisista kohteista.

– Energialouhinnalla tarkoitetaan ympäristössämme olevan energian esimerkiksi valon tai värinän valjastamista pienten laitteiden virran lähteeksi. Tyypillisiä esimerkkejä ovat esimerkiksi taskulamput, jotka latautuvat ravistuksesta, Paju selvittää.
Ennen kaikkea sekä Paju että Loula uskovat vahvaan synergiseen yhteistyöhön TTY:n Porin yksikön ja magneettiteknologiakeskuksen välillä.


Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg