Noora Jaakkola tutki Puuvillan suunnittelua
Puuvillan painokangassuunnittelijat esille visuaalisen kulttuurin lopputyössä30.1.2008Noora Jaakkolan lopputyö ”Puuvillan ateljeessa, Raili ja Juhani Konttinen Porin Puuvilla Oy:n painokangassuunnittelijoina 1955-1976” kertoo Puuvillan tiloissa...
Puuvillan painokangassuunnittelijat esille visuaalisen kulttuurin lopputyössä
30.1.2008
Noora Jaakkolan lopputyö ”Puuvillan ateljeessa, Raili ja Juhani Konttinen Porin Puuvilla Oy:n painokangassuunnittelijoina 1955-1976” kertoo Puuvillan tiloissa tapahtuneen, tähän asti vähemmän tunnetun suomalaisen painokangassuunnittelun historiasta.
Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin maisteriohjelmasta taiteen maisteriksi valmistuvan Jaakkolan lopputyönään tekemä julkaisu tarkastettiin yliopistokeskuksessa 17.1.2008.
Lopputyö osa laajempaa hanketta
Tuleva taiteen maisteri löysi lopputyönsä aiheen kiinnostuttuaan siitä, minkälaisia kankaita Puuvillassa itse asiassa on aikoinaan tehty.
- Saimme työparini Pilvi Tuomaisen kanssa yhteyden suunnittelija Raili Konttiseen ja projekti alkoi hahmottua, Jaakkola kertoo.
Jaakkolan lopputyö on osa laajempaa ”Puuvillan suunnittelijat” -hanketta, jonka tuloksena syntyi myös verkkosivusto ja tietokanta kankaista. Hanketta toteuttamassa on ollut yhteensä neljä ihmistä. Jaakkolan työparina aineistonkeruussa toiminut Tuomainen teki lopputyönään aiheesta näyttelyn Satakunnan Museoon. Näyttely ”Raitoja, kukkia, geometriaa” on esillä 30.3.2008 asti.
- Yhdestä aiheesta syntyi luontevasti kaksi lopputyötä, kun saimme molemmat keskittyä omiin osa-alueisiimme. Minä vastasin tutkimustyöstä, Jaakkola sanoo.
Tuntemattomat suunnittelijat esille
Puuvillassa vaikuttaneista suunnittelijoista mainitaan usein vain tietyt nimet, kuten tehtaalla taiteellisena johtajana toiminut Timo Sarpaneva. Jaakkolan mukaan lopputyön yhtenä tavoitteena olikin tuoda esille sellaisia Puuvillan suunnittelijoita, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Tutkimustyön aikana selvisi, että Konttiset olivat ammentaneet ideoita samoista lähteistä kuin paljon tunnetummatkin suunnittelijat.
- Taiteilijakuvan rakentuminen julkisuudessa on kiinnostava asia. Vaikka eri paikoissa oli samaan aikaan tehty aivan samaa työtä, vain toiset nousivat suuriksi nimiksi ja toiset eivät, Jaakkola pohtii.
Vaikeinta lopputyön tekemisessä oli Jaakkolan mielestä rohkea johtopäätösten tekeminen.
- Vaatii uskallusta pystyä tutkimusaineiston perusteella väittämään, että ”näin se on”. Olisin voinut olla vieläkin rohkeampi, Jaakkola miettii.
Tutkimustyön jatkaminen tulevaisuudessa mahdollista
Muotoilun artenomiksi aikaisemmin valmistunut Jaakkola ei vielä tiedä, haluaako jatko-opiskelijaksi. Tämä vuosi ainakin kuluu Helsingissä luottamustoimen parissa.
- Minut valittiin Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan eli TOKYOn puheenjohtajaksi. Se on käytännössä kokopäivätyötä, tuleva maisteri sanoo.
Lopputyö kuitenkin tarjoaa myös työn tarkastajien mielestä oivan pohjan tutkimustyön jatkamiselle, ja Jaakkola toivookin näkevänsä myös muiden tarttuvan aiheeseen.
- Haluaisin, että kirjoittamani historian rinnalle syntyisi myös muita tutkimuksia. Voisin ajatella itsekin jatkavani samasta aiheesta, mutta toisaalta tällä hetkellä kiinnostaa moni muukin asia.
Teksti ja kuvat: Susanna Vestervik