Oppisopimustyyppinen koulutus korkeakoulussa

Oppisopimustyyppisellä koulutuksella täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille

5.2.2009

Opetusministeriön kesäkuussa 2008 asettama työryhmä on selvittänyt osana aikuiskoulutuksen kokonaisvaltaista uudistamista muun muassa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen täydennyskoulutuksen, muun aikuiskoulutuksen ja avoimen korkeakoulunopetuksen kysynnän kehitystä ja kehittämistarpeita.

Selvityksen mukaan korkeakoulutetuilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia hankkia laaja-alaista uutta osaamista työuran aikana tai näyttää aiemmin hankittua osaamistaan tutkintoon johtavassa tai tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa. Tähän työryhmä esittää ratkaisuksi oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen luomista korkeakoulututkinnon jälkeen hankittavaan koulutukseen. Ensimmäisen pilottihankkeen olisi tarkoitus käynnistyä myös Porin yliopistokeskuksessa jo syksyllä 2009.

– Hallitusohjelmassa on jo maininta oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta ja sen kokonaisuuden kehittämisestä. Ja mikäli eduskunta asian hyväksyy, ensimmäisestä lisätalousarviosta olisi tarkoitus rahoittaa kehittämishanke, josta aloitettaisiin tämäntyyppisiä koulutuksia, totesi johtaja Hannu Sirén Opetusministeriöstä.

Suomi aikuiskoulutuksen kärkimaa

Ministeriön selvityksen mukaan Suomi on aikuiskoulutuksen kärkimaita. Tutkimuksen mukaan peräti 52 prosenttia suomalaisista 16–64-vuotiaista osallistui aikuiskoulutukseen vuonna 2006.

– Kysynnän kasvu suuntautuu työssä ja työn ohella tapahtuvaan sekä muuhun informaaliseen oppimiseen, Sirén sanoo.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita työllisiä oli koko maassa vuonna 2005 noin 34,7 prosenttia. Korkeakoulutetut, hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat ja naiset osallistuvat selkeästi enemmän koulutukseen. Harvemmin osallistuvia ryhmiä selvityksen mukaan ovat sen sijaan työttömät, pienissä yrityksissä työskentelevät ja yrittäjät.

– Ikäluokat pienenevät ja korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta kasvaa koko ajan. Tämä luo lisäpaineita ja kysyntää aikuiskoulutukselle.

Laajoille osaamiskokonaisuuksille kysyntää

Tähän saakka korkeakoulutetut ovat pääsääntöisesti osallistuneet lyhytkestoisiin koulutuksiin kuten esimerkiksi työpaikan uusien laitehankintojen yhteydessä tapahtuviin koulutustapahtumiin.

– Sen sijaan tutkinnon jälkeisiin työelämän kannalta tarpeellisiin laajoihin uusiin osaamiskokonaisuuksiin liittyvää koulutarjontaa ei korkeakoulutetuille ole Suomessa riittävästi tarjolla, ellei kirjaudu uudelleen korkeakouluun perustutkinto-opiskelijaksi.

Työelämä luo kuitenkin paineita myös korkeakoulutetuille. Juuri näitä osaamistarpeita täydentämään ollaan korkeakoulutetuille luomassa oppisopimustyyppistä koulutusta, joka on työpaikalla tapahtuvaa koulutusta mutta jonka järjestäjänä ja hallintoviranomaisena toimii korkeakoulu.

– Oppisopimustyyppisessä koulutuksessa koulutettavat ovat normaalissa työsuhteessa ja korkeakoulu vastaa koulutuksen tasosta ja laadusta.

Oppisopimustyyppisellä koulutuksen rahoitusjärjestelmä kattaa korkeakoulujen opetuksesta aiheutuvat kulut, työnantajakorvauksen ja hallinnolliset kulut.

– Keskeisessä asemassa oppisopimustyyppisessä koulutuksessa on työpaikalla tapahtuva koulutus, mikä edellyttää sitä, että työnantaja ja työyhteisö antavat myös koulutusta ja että he saavat siitä työstä tietyn korvauksen.

Opetusministeriön selvityksen mukaan oppisopimustyyppisellä koulutuksella tulisi luoda mahdollisuuksia myös vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien korkeakoulutettujen työelämään pääsyn tai paluun helpottamiseen.


Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg