Pääkirjoitus

Viime aikoina on eri medioissa käyty kiivasta keskustelua opiskelijajärjestöjen vaatimuksesta opintorahan 15 prosentin korotukseen. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen. Opetusministeriön työryhmä laati ehdotuksen, jossa tehokas opiskelu toisi lisäkillinkejä opiskelijan tilille. Opintorahaan, lainan valtiontakaukseen ja asumislisään kaavailtiin lisäeuroja. Muistio jätettiin myös opiskelija-asumisen tukemisen yhtenäistämiseksi. Mutta, mutta. Miten kävi?
Asumislisään tuli korotus, joka kattaa lisääntyneet asumiskustannukset — se ei vielä vaikuta toimeentuloon.

Opiskelijatutkimus 2000 kertoo, että opiskelijoiden talous on kohentunut JA työssäkäynti lisääntynyt. Tälläkö selitetään se, ettei opintotukea koroteta? Sillä, että opiskelijat joutuvat tekemään töitä opintojensa ohella, mikä puolestaan viivästyttää valmistumista ja opiskelijoiden pääsyä päätoimisiksi veronmaksajiksi. Suomalaiset eläköityvät hyvää vauhtia, olisi tärkeää saada myös eläkkeiden maksajia työmarkkinoille.

Opiskelijatutkimus 2003 on yhtä karua luettavaa. Suurin osa opiskelijoista elää niukasti, virallisten köyhyysrajojen alapuolella. Opiskelijoiden opintososiaalisiin etuihin luettavalla ateriakorvaustuen korottamisella on selitetty, että ”kyllä tässä jotain on saatu aikaan”. Opintorahan käteen jäävä osuus on 230 euroa kuukaudessa, opiskelijahintainen ateria maksaa 2,35 euroa. Kuinka moni työssäkäyvä henkilö maksaa lounaastaan joka päivä prosentin nettopalkastaan?

Kelan maksamassa työttömyyskorvauksessa on päivittäinen lapsikorotus yhdestä lapsesta 4,45 euroa päivässä, joka tarkoittaa 27,95 euron kokonaiskorvausta. Perheellisen opiskelijan tuloihin ei lapsia huomioida, ja puolison tulot vaikuttavat esimerkiksi asumislisään. Perhe kuuluu tavallisen asumistuen piiriin. I ja II kuntaryhmässä kolmen hengen ruokakunnan tulot alkavat vaikuttaa asumistukeen jo 735 euron jälkeen.

Opintolaina on 300 euroa kuukaudessa, mutta se on nimensä mukaisesti lainaa. Ja lainat on maksettava takaisin. Satakunnassa akateemisten nuorten työllistymisessä on edelleen parantamisen varaa. Epävarman tulevaisuuden edessä opiskelijat yrittävät useimmiten välttää opintolainan nostoa viimeiseen saakka.

Kenenkään on aivan turhaa siis väittää, että opiskelijoiden tuet kuluvat pelkkään rilluteluun. Sellaista elämää sopii kenen tahansa tuolla euromäärällä yrittää.

Eija Hammarberg