Satakuntalaista tutkimusta tunnetuksi

Markku Paukkunen: Bisnes tarvitsee tutkimusta
14.12.2007

Kehittäjäorganisaatio Prizztech Oy:ssä on toteutettu vuoden 2005 alun jälkeen kaksi ESR-hanketta satakuntalaisen tutkimustiedon tunnettuuden lisäämiseksi. Ensimmäinen hanke ”Tili” (tieteestä liiketoimintaa Satakunnassa) oli osa Satakunnan Vetovoima-hanketta.

Sen jatkoksi käynnistettiin Satuja-hanke (Satakuntalaisen tutkimuskoordinaation jalkautus), jonka tarkoituksena on ollut muun muassa satakuntalaisen tutkimuksen aktivointi, tutkimuksen tekeminen tunnetuksi elinkeinoelämän piirissä, tutkijoiden välisen yhteistyö- ja keskustelufoorumin vakiinnuttaminen sekä lisätä yleistä näkemystä tutkimustoiminnan merkityksestä elinkeinoelämälle Satakunnassa.

– Lähtökohtana oli havainto vuosien 1998 ja 2002 Satakunnan alueen tutkimuksen ja kehityksen osuus alueen bruttokansantuotteesta, mikä ei ollut osaltamme kovinkaan lohdullinen. Me olimme samalla viivalla Kainuun ja Lapin kanssa. Pohjois-Karjalakin meni reilusti ohitsemme, projektipäällikkö Markku Paukkunen taustoittaa.

Hankkeet saivat alkunsa, kun vuonna 2005 Satakunnan TE-keskuksessa allokoitiin maakunnallista kehittämisrahaa tutkimustoimintaan alueellisille tutkimusorganisaatioille.

– Niin syntyi seitsemän tutkimushanketta, jotka olivat osittain myös poikkitieteellisiä. Yhtenä kriteerinä rahan saamiselle oli, että yhdessä hankkeessa pitää olla mukana useampi alueellinen tutkimusorganisaatio, kertoo Paukkunen.

Osaamista yritysten tarpeisiin löytyy

Satuja-hankkeen taustalla on tutkimuksen alussa satakuntaisille yritysjohtajille lähetetty kysely siitä, kuinka hyvin he tuntevat satakuntalaisten eri koulutusorganisaatioiden tutkimustoimintaa.

– Internet-pohjaisessa kyselyssä tiedusteltiin, mitkä organisaatiot tunnetaan nimeltä ja minkä organisaatioiden kanssa yritykset ovat tehneet yhteistyötä. Yllättävää oli, että 100 prosenttia vastaajista tunsi Satakunnan ammattikorkeakoulun, mutta esimerkiksi Satakunnan alueella jo pitkään toimineen Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tunsi ainoastaan 53 prosenttia vastaajista, ja ainoastaan 15 prosenttia oli tehnyt sen kanssa yhteistyötä, Paukkunen hämmästelee.
Ristiriitaista tutkimuksessa esiin tulleissa vastauksissa oli, että kuitenkin yritykset katsoivat tarvitsevansa liiketoiminnan osalta lisää muun muassa kansainvälisyys-, tuotteistus-, markkinointi- ja myyntiosaamista.

– Nämä havainnot johtivat tutkimuksen Road Shown ja Porin yliopistokeskuksessa Tieteiden yön järjestämiseen, ja sitä kautta satakuntalaisen tutkimuksen tunnettuuden lisäämiseen.

Satakuntalainen tutkimustyö
kansainvälisesti vertailukelpoista

Satakuntalaisen tutkimuksen tämänhetkinen tila saa Markku Paukkuselta pelkkää kiitosta.

– Jos ajattelemme kärkihankkeitamme esimerkiksi JPT (Jokapaikan tietotekniikka)-klusterissa, niin siellähän on kolme painopistealuetta; puettava teknologia Kankaanpäässä, RFID (Radio frequency identification)- ja anturiteknologia Raumalla sekä mobiiliteknologia laajemmin Satakunnassa, näistä RFID:n tutkimus esimerkiksi on jo aivan kansainvälistä tasoa. Samoin Kankaanpään yksikössä on puettavan teknologian suhteen jo ainakin Euroopan tasolla aivan relevanttia tutkimusta.

Myös mobiiliteknologian alalla on Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä toimiva tutkija Nina Halín tehnyt jo maailmanlaajuisesti merkittävää kehitystyötä, Paukkunen luettelee.

Satakuntalainen tutkimus oli vahvasti esillä myös esimerkiksi IST 2006-tapahtumassa.
– Tapahtumaan pääsystä järjestettiin eurooppalaisten tutkimushankkeiden välillä kilpailu. Ehdotuksia tuli noin 300, tapahtumaan valittiin noin 100, joista suomalaisia oli 12 ja satakuntalaisia peräti kaksi, Markku Paukkunen kehaisee.

Toimenpiteitä tunnettuuden lisäämiseksi

Satakuntalaisen tutkimuksen lisäämiseksi on Satuja-hankkeessa järjestetty jo edellä mainitut Porin ja Rauman kauppakamarien Satakunnan visio 2010-tapahtuman yhteydessä järjestetty Road Show, jossa tutkimusta esiteltiin maakunnan teollisuuden yritysjohtajille, sekä Porin yliopistokeskuksen Tieteiden yö. Muita toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa järjestetyt tutkijatapaamiset.

– Meillä on yli 150 satakuntalaisen tutkijan rekisteri eli kyllä heitäkin täällä on yllättävän paljon. Tutkijatapaamisissa tutkijat pitävät lyhyitä, noin 20 minuutin esitelmiä omista tutkimusaiheistaan muille tutkijoille. Nämä tapaamiset jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Satuja-hankkeessa on järjestetty lisäksi keskustelutilaisuuksia eri tutkimusryhmien välille sekä pyritty saamaan tutkimukseen liittyviä teemoja myös maakunnallisessa tiedonvälityksessä.
– Nämä kaikki tekemämme toimenpiteet ovat väistämättä edistäneet tietoisuutta satakuntalaisesta tutkimuksesta, Paukkunen toteaa.

Hankkeen alussa tehdyn kyselyn luvut ovat varmasti muuttuneet ajan kuluessa lohdullisemmiksi, vielä tunnettuustyötä pitää kuitenkin jatkaa.

– Tavalla tai toisella tätä työtä pitää hankkeen päättymisenkin jälkeen jatkaa. Nyt vain odottelemme valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksia ensi vuodelle, ja katsomme minkälaisia painopisteitä sieltä tulee uuden kansallisen innovaatiostrategian muodossa. Ne kun kuitenkin ohjaavat rahavirtoja, Paukkunen sanoo.


Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg