Satakuntalaisten kirjastojen käyttäjätutkimus

Opiskelijat suosivat pääasiassa omia kirjastojaan
13.3.2007

Satakuntalaisten kirjastojen yhteistyöfoorumin aloitteesta ja Opetusministeriön tuella syys-lokakuussa 2006 tehty käyttäjätutkimus osoitti, että 57 % yliopisto-opiskelijoista käyttää ensisijaisena kirjastonaan yliopistokirjastoa. Yliopistokeskuksen opiskelijat käyttivät omaa kirjastoaan ensisijaisena kirjastona seuraavasti: TaY:n opiskelijoista 47 %, TY:n/TaiK:n opiskelijoista 56 %, TTY:n opiskelijoista 68 % ja TuKKK:n opiskelijoista 81 %.

– Tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat osaavat käyttää eri kirjastoja, mutta kaikki kuitenkaan eivät tiedä, että heillä on oikeus minkä tahansa kirjaston käyttöön, toteaa Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen kirjaston hoitaja Sari Pajunen.

Opiskelijoista kaksi kolmasosaa ilmoitti käyttävänsä vähintään kahta kirjastoa ja lähes puolet vähintään kolmea. Opiskelijat ovat siis muita kirjastonkäyttäjiä valveutuneempia. Porin tiedekirjaston kirjastonhoitaja Teppo Hjeltin mukaan tutkimus osoitti, että kaikki eivät kuitenkaan tunne kirjastojen palveluita ja kokoelmia, joten tiedottamista on syytä lisätä.

Yliopisto-opiskelijat aktiivisia kirjastonkäyttäjiä

Yksi käyttötutkimuksen tärkeimmistä kohderyhmistä olivat juuri opiskelijat, joita oli pää- ja sivutoimiset yhteenlaskettuina vastaajista yhteensä vähän alle 60 %. Porin yliopistokeskuksen opiskelijat olivat aktiivisin vastaajaryhmä. Heitä oli kaikkiaan peräti 26,6 % kyselyyn vastanneista opiskelijoista.

– Tutkimukseen vastattiin yllättävän aktiivisesti, mikä on hieno asia. Kaikille opiskelijoille lähti sähköposti, jossa oli suora linkki tutkimukseen, kirjastonhoitajat kertovat.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että opiskelijat käyttävät kirjastoa lainaamisen lisäksi aktiivisesti myös tiedon hakuun.

– Yliopisto-opiskelijat käyttävät muita enemmän kirjastojen tietokantoja ja elektronisia aineistoja sekä lukevat lehtiä ja opiskelevat kirjastossa, Teppo Hjelt selvittää.
Tutkimuksesta selvisi, että suurin merkitys opiskelijoiden kirjaston valintaan oli aineiston saatavuudella. Sekä Pajunen että Hjelt kertovat kuitenkin kirjaston henkilökunnan myös mielellään ohjaavan käyttämään muita kirjastoja, mikäli esimerkiksi kurssikirjaa ei sillä hetkellä löydy omasta kirjastosta.

Opiskelijoita kannustetaan aktiiviseen tiedonhakuun

Yliopisto-opiskelijoista lähes kaikki pitivät tiedonhaun opetusta joko hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä. Eniten apua toivottiin tietokantojen ja elektronisten aineistojen käyttöön. Toisaalta runsaudenpula tiedon saannissa voi aiheuttaa opiskelijoille päänvaivaa opinnäytteiden aiheiden rajauksessa. Lähdekritiikki kannattaa pitää tiedonhaussa kaiken aikaa mielessä.

Sekä Pajunen että Hjelt korostavat opiskelijoiden omaa aktiivisuutta kirjastojen palvelujen pyytämisessä ja omien opintojensa kannalta asianmukaisen tiedon löytämisessä.

– Esimerkiksi hakusanojen miettimisessä kannattaa nähdä vaivaa, kirjastonhoitajat kannustavat.
Nykyisin niin opiskelijoiden kuin muidenkin kirjaston käyttäjien tiedonhakua on helpottanut Nelli-portaali, jonka kautta yliopistojen laajat verkkoaineistot löytyvät helposti.
– Kuitenkaan ei ole itsetarkoitus, että osaa käyttää tietokantoja, vaan mitä sieltä löytää, korostavat kirjastonhoitajat.

Teksti: Eija Hammarberg