TuKKK:n uusi kehitysjohtaja

Kehitysjohtaja luotsaa luovaa taloutta ja hyvinvointia

18.3.2009

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on helmikuun alusta asti työskennellyt uusi kehitysjohtaja. Hän on kasvatustieteiden lisensiaatti Pertti Laine, jonka tehtävänä on vastata hyvinvointitalous- ja luova johtaminen -tiimien toiminnasta.

Tiimien toimintaan liittyvät myös hyvinvointialan liiketoiminta-osaamisen ja luovan talouden maisteriohjelmat. Hyvinvoinnin maisteriohjelma alkoi vuonna 2006 ja ensimmäinen hyvinvointialan maisteri valmistui tänä keväänä. Kansainvälisesti merkittävä monitieteinen Creative Business Management (CBM) -maisteriohjelma alkaa syksyllä 2009 Porin yliopistokeskuksessa.

Laineen omia asiantuntijuusalueita ovat työhyvinvoinnin mittaaminen ja kehittäminen, yritysten henkilöstön ja työyhteisöjen kehittämisprosessit sekä hyvinvoinnin ja johtamisen integrointikysymykset. Uuden kehitysjohtajan vahvuutena on hänen pitkä ja monipuolinen työkokemuksensa eri sektoreilla:

– Olen tehnyt pitkän uran yrityselämässä, jossa olen työskennellyt teollisuudessa sekä pankki- ja vakuutusalalla henkilöstöjohdon tehtävissä. Muutama vuosi sitten ajattelin, että voisin vielä tehdä ”kolmatta uraa” aivan uudella alalla. Siirryinkin yritysmaailmasta akateemiseen maailmaan ensin tutkijaksi ja opetustehtäviin, jossa toimin yliassistenttina johtamisen ja organisoinnin puolella. Olen siis saanut hyvin läheltä seurata hyvinvointialan ja luovan talouden maisteriohjelmien kehittymistä.

Luovaa taloutta työssä ja vapaa-ajalla

Kehitysjohtajan toinen painopistealue hyvinvoinnin ohella on luova talous. Vaikka luovaan talouteen perehtyminen onkin yksi uuden tehtävän haaste, siinä auttavat oma mielenkiinto ja harrastukset: kuvataide ja musiikki, erityisesti jazz.

Esimiestehtävissä tulosta tehdään ihmisten kanssa. Uudessa tehtävässä mielenkiintoista on akateemisessa asiantuntijayhteisössä toiminen ja hyvä porukka.

– Kun näin mielenkiintoinen mahdollisuus tarjoutui, niin pitihän siihen tarttua. Hyvin tämä homma esimiestehtävissä varmaan sujuu, kun meillä on niin hyvä tiimi molemmilla painopistealueilla ja tuki on alusta alkaen ollut hyvä, kertoo Laine.

Kuinka kehitysjohtajan ensimmäiset viikot uudessa työssä ovat sujuneet?

– Kyllä tässä kiirettä on pitänyt. Minulla on sellainen tunne, että olen hypännyt liikkuvaan junaan ja että nyt eletään hyvin ekspansiivista vaihetta, kun luovan talouden puolella ohjelmaa ollaan vasta käynnistelemässä ja hyvinvointiohjelmakin on suhteellisen tuore.

Mielenkiintoisen Laineen työstä tekee se, että molemmissa ohjelmissa oli tänä keväänä hyvät hakijamäärät ja valtakunnallista mielenkiintoakin ohjelmia kohtaan on ollut. Maisteriohjelmien erillisvalintahaku päättyi viime viikolla ja molemmat ohjelmat vetivät hyvin. Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmaan tuli 79 hakemusta, mikä on 10 enemmän kuin viime vuonna. Luovan talouden maisteriohjelmassa oli 86 hakijaa.

– Nämä ovat hyviä lukuja suhteellisen tuoreen ja aivan uuden ohjelman hakijamääriksi: ohjelmien valtakunnallinen profiloituminen on selvästi alkamassa ja vakiintumassa, iloitsee Laine.

Kuinka Pertti Laine sitten päätyi Satakuntaan ja Poriin?

– Olen paljasjalkainen turkulainen. Olen työskennellyt Raumalla 13 vuotta teollisuuden palveluksessa sekä useita vuosia Helsingissä ja Turussa finanssiyrityksissä. Vaikken satakuntalainen olekaan, niin olen tässä vähän kuin palannut juurilleni.

Kehitysjohtaja Pertti Laine, millaisia visioita Teillä on uuteen työhönne liittyen?

– Mielestäni Porissa on jo ennen tänne tuloani onnistuttu löytämään juuri oikeat painopistealueet, jotka on myös valtakunnallisesti tunnustettu. Siksi niitä ei kannata uuden henkilön myötä alkaa muuttamaan. Nyt tarvitaan jatkuvuutta ja olemassa olevien rakenteiden pitkäjänteistä kehittämistä.

– Tulevaisuudessa hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen ja Creative Business Management (CBM) -maisteriohjelmia kehitetään edelleen pitkäjänteisesti. Tämä tarkoittaa maisteriohjelmia tukevan tutkimuksen edistämistä ja niihin liittyviä hankkeita. Tutkimuksen ja hanketoiminnan myötä ohjelmiin saadaan tarvittavaa erityisosaamista.

Sopivasti haasteita ja paljon mahdollisuuksia

– Suurin haaste tässä työssä on varmasti pitkäjänteisyyden varmistaminen osaamisen kehittämisessä. Erityisosaaminen kehittyy keskittymällä ja henkilöiden osaamisen kasvun kautta. Henkilöstöllämme pitäisi olla mahdollisuus itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Se tarkoittaa myös hyvin hoidettua ja pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa. Toinen haaste on rahoituksen turvaaminen sekä tässä vaikeassa tilanteessa että pidemmällä aikavälillä. Meillä pitää olla hyvää rahoitusosaamista ja hyvät asiakassuhteet paikallisiin ja alueellisiin toimijoihin.

– Lisäksi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön pitäisi löytää oma järkevä paikkansa Satakunnan korkeakoululaitosta kehitettäessä. Se edellyttää hyvää yhteistyötä ja yhteisiä hankkeita muiden korkeakoulujen ja ammattikorkea-koulujen kanssa, toteaa Laine.

– Porissa on löydetty hyvät erikoisosaamisalueet, joihin on ollut suurta mielenkiintoa niin opiskelijoiden kuin muidenkin sidosryhmien keskuudessa. Nyt meillä on hyvä mahdollisuus profiloitua valtakunnallisesti, saada lisää tunnettuutta ja sitä kautta myös opiskelijoita. Tavoitteena on turvata mielenkiinto tulevaisuudessakin ja saada hommat toimimaan pitkäjänteisesti, toteaa Laine ja muistuttaa:

– Valtakunnallisen tunnettuuden lisääminen ohjelmia kohtaan auttaa myös rahoituksen saamisessa ja korkeakoulupoliittisen mielenkiinnon kasvattamisessa.

Kehitysjohtaja Pertti Laine Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä, millaisia toimenpiteitä olette valmis tekemään kauppatieteilijöiden työllistymisen edistämiseksi?

– Meillä on hyvinvoinnin ja luovan talouden tiimeissä sikäli hyvä tilanne, että maisteriohjelmat sinänsä ovat hyvin työelämälähtöisiä. Niissä rakennetaan siltoja korkeakoulun ja työelämän välille. Myös tiimien kehittämisohjelmat tarjoavat mahdollisuuden työllistää opiskelijoita. Projektien kautta opiskelijat saavat työkokemusta ja tärkeää hankeosaamista, ja voivat sitä kautta löytää paremmin paikkansa työelämässä. Tämä kehitystyö on vasta alussa.

– Hankkeiden lisäksi teemme opetustiimin kanssa yhteistyötä. Maisteriohjelmiin pyritään sisäänrakentamaan työelämään integroivia opiskelujaksoja: mm. integroiva projektityö -seminaari on opiskelijoille hyvä tapa luoda työelämäsuhteita. Projektitöihin kuuluu, että opiskelijat menevät yrityksiin ja tekevät siellä käytännön töitä. Näin opiskelijat voivat esitellä omia taitojaan ja tietojaan käytännössä yrityksen edustajille ja saavat mahdollisesti jalan yrityksen oven väliin.

Teksti: Tiina Iivonen