Tutkimuksen sydämessä

Repolinna - tutkimuksen sydämessä

21.09.2010

Porin Reposaaressa sijaitseva Satakunnan ympäristöntutkimuslaitos Repolinna tarjoaa työskentelytilat erilaisille tutkijaryhmille. Pääasiassa ympäristöntutkijoiden käytössä ollut entinen sahan konttorirakennus sopii monipuoliseen käyttöön.

-Repolinna on monien mahdollisuuksien paikka hienossa ympäristössä, kehuu Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Jyrki Tuominen.

Tuomisen tutkimusalue on ympäristön kaukokartoitus, jolla tarkoitetaan
lentokoneesta tai satelliitista tehtäviä etämittauksia.

-Repolinna on erinomainen tukikohta maastomittauksille, joilla kehitetään kaukokartoitus- menetelmiä. Mittauksia voidaan tehdä laboratoriossa tai rannikolla ja merellä, kertoo Tuominen.

Tällä hetkellä meneillään oleva Ympäristöministeriön rahoittama VELMU –hanke kartoittaa vesialueille rakentamisen vaikutuksia vedenalaiseen luontoon.

-Esimerkiksi tuulipuistojen osalta ympäristövaikutusten arviointi on tähän saakka jäänyt rantaviivalle. Me tutkimme miten meren tila muuttuu rakentamisen seurauksena, Tuominen kertoo.

VELMU-tutkimushankeessa toimivat yhteistyössä UC Porin yliopistoista Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö ja Turun yliopiston Merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskus.

Mereltä metsään

Repolinnan seinien sisällä tutkimusta tekee myös Julia Koricheva. Yksitoista vuotta sitten käynnistynyt tutkimus keskittyy metsän monimuotoisuuteen, muun muassa usean puulajin yhdessä kasvattamisen etuihin.

-Olemme tämän tyyppisen tutkimuksen pioneereja. Maanviljelyssä lajien yhteiskasvattamisen ja vuoroviljelyn tärkeys on tiedostettu jo pitkään, mutta sekametsän merkityksen tutkimiseen ei aiemmin ole paneuduttu, Koricheva sanoo.

Pomarkussa, Lankoskella ja Merikarvialla sijaitsevilla koealuella on havaittu, että useamman puulajin metsiköt kasvavat nopeammin.

-Päämielenkiintomme kohdistuu kuitenkin metsien nisäkkäisiin, esimerkiksi hirviin ja poroihin, joiden tekemien metsätuhojen eroja yhden lajin metsissä verrataan sekametsissä esiintyviin tuhoihin, kertoo Koricheva.

Myös Koricheva arvostaa Repolinnaa tutkimuksen kiinteänä tukikohtana laboratorioineen ja tietokoneineen. Sään aiheuttamien vaurioiden siivoaminen koealueilta oli rankan viime talven takia melkoinen urakka.

-Joitain puita oli kuollut ja oksia katkennut lumen painosta. Repolinnan kautta saimme apua fyysisesti raskaissa töissä, Koricheva kertoo.

Repolinnan henkilökunta saa siis kiitosta tutkijoilta.

- Onerva Viertonen ja Jukka Jussila ovat hyvin avuliaita ja osaavia. Ilman Repolinnan tiloja ja henkilökuntaa monien tutkimusten teko olisi todella vaikeaa, sanoo Jyrki Tuominen.


Teksti: Piritta Huhta