15.11.2017 13:42
WiderScreen-verkkolehti avaa elokuvan ja kulttuuriperinnön suhdetta
Audiovisuaalisen ja digitaalisen kulttuurintutkimuksen verkkolehden tuoreessa teemanumerossa tarkastellaan muun muassa Teräsmies-elokuvien poliittista ideologiaa, Nosferatu-kauhuklassikkoa kuolemanpelon ilmentäjänä ja Pekka Puupää -elokuvien...
Audiovisuaalisen ja digitaalisen kulttuurintutkimuksen verkkolehden tuoreessa teemanumerossa tarkastellaan muun muassa Teräsmies-elokuvien poliittista ideologiaa, Nosferatu-kauhuklassikkoa kuolemanpelon ilmentäjänä ja Pekka Puupää -elokuvien sananlaskuja.
– Kulttuuriperinnön maailmassa elokuvat ovat yhtäältä suojelun, säilyttämisen, museoinnin ja arvottamisen kohteita. Ne ovat myös kulttuuriperintökentän aktiivisia toimijoita, jotka tuottavat, ylläpitävät, muuttavat ja asettavat kyseenalaisiksi sekä aineetonta että aineellista kulttuuriperintöä, lehden pääkirjoituksessa todetaan.
Elokuva ja kulttuuriperintö -teemanumero tarjoaa näkökulmia elävän kuvan monitulkintaiseen historiaan
Numeron avaa Lauri Leikaksen artikkeli neorealistisen elokuvan ja kulttuuriperinnön suhteesta. Leikas tarkastelee tätä suhdetta italialaisen Roberto Rossellinin elokuvan Rooma – avoin kaupunki (1945) ja saksalaisen Wolfgang Staudten elokuvan Die Mörder sind unter uns (1946) avulla. Kirjoittaja tekee näkyväksi elokuvien merkityksen kansallisen yhteisöllisyydentunteen kokemuksessa ja identiteetin rakentamisessa.
Janne Salmisen Teräsmies-elokuvien lähiluku paljastaa niiden kytköksiä julkaisuajankohtiensa poliittisiin keskusteluihin ja yhteiskunnallisiin ideologioihin. Heikki Rosenholmin artikkelissa puolestaan analysoidaan Nosferatu-kauhuklassikkoa (1922) kuolemanpelon ilmentäjänä.
Liisa Granbom-Herrasen katsausartikkelissa pohditaan, mitä Pekka Puupää -elokuvien sananlaskut kertovat elokuvien kuvaamasta 1950-luvun arkisesta elämänmuodosta. Lisäksi teemanumerossa tarkastellaan Matti Kassilan dokumenttielokuvan Kolmen kaupungin kasvot (1963) kolmen kaupungin, Turun, Tampereen ja Helsingin, rakennettua kulttuuriperintöä sekä Hannu Karpon tv-reportaaseista koostetun kompilaatioelokuvan historiakulttuurista merkitystä. Viimeisenä nähdään, kuinka elokuvien arkistointi- ja pelastustyötä on harjoitettu Suomessa 1950-luvulta alkaen.
WiderScreen on vertaisarvioitu avoin tiedejulkaisu. Toimituskunnan jäsenet, kirjoittajat ja arvioitsijat edustavat erityisesti digitaalisen kulttuurin, elokuva- ja mediatutkimuksen, historiantutkimuksen, viestintätutkimuksen sekä visuaalisen kulttuurin oppialoja. Julkaisun toimittamista koordinoi Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaine.
WiderScreen-verkkolehden Elokuva ja kulttuuriperintö -teemanumero on juuri ilmestynyt osoitteessa http://widerscreen.fi.
Lisätietoja:
Petri Saarikoski, päätoimittaja
petsaari@utu.fi, 0400 534 845