Yrittäjyysluokalle osallistuminen lisää nuorten yrittäjyysmyönteisyyttä

Satakuntalaiset nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen positiivisesti. Yrittäjyysluokille osallistuneiden ja vertailuryhmän väliltä löydettiin kuitenkin tilastollisesti merkitseviä eroja: yrittäjyysluokkalaiset suhtautuvat yrittäjäksi ryhtymiseen, sen palkitsevuuteen ja kannattavuuteen, oman palkkatyönsä tyydyttävyyteen ja kykyynsä havaita mahdollisuuksia positiivisemmin kuin muut vastaajat. Tulokset perustuvat Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Ulvilan lukion ja Porin Lyseon yrittäjyysluokkien opiskelijoille tekemään yrittäjyysselvitykseen.

Vuonna 1994 peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin otettiin uusi aihealue yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyskasvatus on pakollinen osa opetussuunnitelmaa kaikilla perusasteilla. Lisäksi Satakunnassa esimerkiksi Porin Lyseossa ja Ulvilan lukiossa on jo vuosia erikoistuttu yrittäjyyskasvatukseen. Yhä useampi oppilas osallistuu opetukseen, mutta mitä merkitystä sillä on oppilaiden tulevaisuuden näkökulmasta?

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö toteutti Porin Lyseossa ja UIvilan lukiossa yrittäjyysluokille osallistuneille ja vertailuryhmälle kyselyn asian selvittämiseksi. Kaikki vastaajat suhtautuvat yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymiseen verrattain positiivisesti, ja suurin osa vastaajista olisi valmis perustamaan yrityksen. Tämä tulos vastaa muita opiskelijoille ja nuorille suunnattuja yrittäjyyskyselyjen tuloksia: Suomessa asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat varsin positiiviset. Kuitenkin tässä selvityksessä yrittäjyysluokkalaisten ja vertailuryhmän välillä on eroa: peräti 95 % eli lähes kaikki yrittäjyysluokkalaiset olisivat valmiita perustamaan yrityksen, kun vertailuryhmässä noin ¾ vastaajista olisi valmis yrittäjyyteen. Myös näkemykset yrityksen perustamisen mielekkyydestä erosivat näiden kahden ryhmän välillä: yrittäjyysluokkalaiset näkivät yrityksen perustamisen kannattavampana, palkitsevampana ja positiivisempana ratkaisuna kuin vertailuryhmän vastaajat. Yrittäjyyskasvatuksella voidaan tukea oppilaiden yrittäjäksi ryhmistä.

Yrittäjyyskasvatuksen pääasiallinen tavoite ei kuitenkaan Suomessa varsinkaan perusasteella ja yleissivistävässä koulutuksessa ole yrityksen perustamisen tukeminen, vaan yrittäjämäisen toiminnan, aktiivisen kansalaisuuden ja työelämävalmiuksien tukeminen. Tästäkin näkökulmasta yrittäjyysluokkalaiset poikkesivat vertailuryhmästä positiivisesti. Runsas 60 % yrittäjyysluokkalaisista koki saavansa nykyisestä palkkatyöstään todellista tyydytystä, kun vertailuryhmän vastaajista runsas kolmannes oli tätä mieltä. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään tukemaan oppilaiden valmiuksia sisäiseen yrittäjyyteen, mm. oman työn kehittämiseen.

Viimeaikaisessa yrittäjyystutkimuksessa yrittäjyyden keskeiseksi rooliksi on nähty mahdollisuuksien havaitseminen ja hyödyntäminen. Tämä voi tapahtua oman yrittäjyyden kautta, palkkatyössä tai omassa sosiaalisessa elämässä. Tämän selvityksen perusteella lähes 2/3 yrittäjyysluokkalaisista oli samaa mieltä väitteen ”näen mahdollisuuksia siinä, missä muut näkevät ongelmia” kanssa, kun vertailuryhmässä vastaavasti runsas 40 % jakoi tämän mielipiteen.

Avoimissa vastauksissa oppilaat pitivät yrittäjyysopetusta tärkeänä ja hyödyllisenä. Toivomuksissa esitettiin tarvetta talous- ja työelämätaitojen opetukselle.

Selvityksen toteutti Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Projektin rahoitukseen osallistui myös Liikesivistysrahasto.

Lisätiedot ja yhteydenotot:                              

Professori Ulla Hytti                                              
040 540 9112, ulla.hytti(at)utu.fi

Tutkija Lenita Nieminen
050 375 0359, lenita.nieminen(at)utu.fi