Ansiokas opinnäytetyö tuotantotaloudesta

Alumnineuvoston mukaan Hietaojan työstä tekee erityisen arvokkaan monitieteellinen lähestymistapa sekä työn sovellettavuus käytäntöön. Diplomityö on kansainvälisen projektijohtamisen alan tapaustutkimus. Työn ohjaajana toimi dosentti Heli Aramo-Immonen.

- Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää tekijät, joiden kautta projektin konkreettista toteutusta olisi mahdollista tehostaa kulttuuritietämystä ja –osaamista parantamalla, Hietaoja kertoo.

Hietaojan mukaan kansallisten kulttuurien vaikutukset vientiprojekteissa tiedostetaan, mutta kulttuuriosaamisen hyödyntäminen projektiliiketoiminnassa ei ole vielä riittävällä tasolla. Tutkimus on siksi ajankohtainen ja tarpeellinen.

- Tekniset asiat nousevat kulttuurierojen vaikutuksia merkityksellisemmiksi, sanoo Hietaoja.

Tutkimusaihe sai alkunsa Afrikasta

Auto- ja kuljetustekniikan insinöörinä ajoneuvoteollisuudessa tuotanto- ja dokumentointitehtävissä työskennellyt Hietaoja suoritti diplomi-insinööriopinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa tuotantotalouden maisteriohjelmassa.  

- Halusin laajentaa osaamistani ja valmiuksiani työelämässä. Poikkitieteellinen tuotantotalous, jossa painotetaan myös sosiaalista osaamista, vaikutti parhaalta vaihtoehdolta.

Hietaojan diplomityön taustalla on muutaman vuoden takainen Afrikan kokemus.

- Työskentelin vapaaehtoisena lastensuojelutyössä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Jokapäiväisessä elämässä oli haasteita, koska asiat hoituivat aivan eri tavalla kuin Suomessa. Aikakäsityskin on toisenlainen, kertoo Hietaoja.

Diplomityössään kulttuurierojen vaikutusta kansainvälisissä projekteissa tutkinut Hietaoja muistuttaa, että mikä tahansa yrityksen, asiakkaan tai muun toimijan kulttuuri onkin, tuo se aina oman lisänsä projektiin.

Kulttuurierot ilmenevät monin tavoin

Tutkielma perustui kahteen toisistaan eroavaan vientiprojektiin, jotka toteutettiin kehittyvissä maissa. Ensimmäisen, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa toteutetun, projektin haasteet liittyivät paikalliseen kulttuuriin. Kulttuurilliset eroavuudet korostuivat erityisesti toimissa paikallisten viranomaisten kanssa.

- Kohdekulttuuri on hyvin yhteisöllinen, mikä on tyypillistä Afrikan alueella. Ihmisten suhteet ja kanssakäyminen ovat etusijalla. Näillä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös virallisten asioiden sujuvuuteen ja eteenpäin viemiseen. Myös henkilön auktoriteetti on huomattava tekijä tässä yhteydessä, Hietaoja kertoo.

Toisessa projektissa kulttuurihaasteet kohdistuivat ulkomaiseen yhteistyökumppaniin.

- Kulttuuriosaaminen paikallisten työntekijöiden motivoinnissa ja kumppanin toimien ennakoinnissa olisi todennäköisesti tehostanut prosessia. Esimerkiksi kumppanin tiukasti rajattu hierarkia tuli jossain määrin yllätyksenä, sanoo Hietaoja.

Avoimin mielin tulevaisuuteen

Tutkimus osoitti, että kulttuurierojen selvittäminen tulisi saada kiinteämmäksi osaksi projektia.

- Yrityksissä voi olla jo olemassa olevaa tietoa ja käytännön kulttuuriosaamista, jota voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, Hietaoja sanoo. 

Hietaoja matkustaa Italian Bariin IFKAD 2015 - International Forum on Knowledge Asset Dynamics –tiedekonferenssiin, jossa esitellään hänen diplomityönsä pohjalta tehty artikkeli.

- Odotan mielenkiinnolla, minkälaisia kommentteja tämänkaltainen tutkimus kerää, Hietaoja kertoo. 

Tuore diplomi-insinööri on tulevaisuuden suhteen avoin. Käytännön ihmiseksi tunnustautuva Hietaoja käy mielellään käsiksi töihin, vaikkei jatkotutkimuksen mahdollisuus ole poissuljettu.

- Jatkossa näkisin itseni tehtävässä, joka tarjoaisi mahdollisuuden kartuttaa omaa kokemusta myös tutkimusaiheeseen liittyen, Hietaoja kertoo.