Asiantuntevasti asiantuntijatyöstä

Asiantuntijatyön piirteitä ovat yleensä korkeakoulutus, aineettoman pääoman ja innovaatioiden hyödyntäminen ja erilaiset verkostot.

Asiantuntijatyön piirteitä ovat yleensä korkeakoulutus, aineettoman pääoman ja innovaatioiden hyödyntäminen ja erilaiset verkostot. Kaikkea tätä käsiteltiin Asiantuntijatyö nyt ja tulevaisuudessa -seminaarissa, jonka järjesti Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön Asiantuntijatalouden kehittämisohjelma ASKO.

Yliopistokeskuksen johtaja Jari Multisilta korosti yhteistyön merkitystä. Multisillan mukaan asiantuntija ei tee työtään yksin, vaikka siltä voi tuntua.

– Erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat helpottaneet kansainvälistä yhteistyötä ja yli rajojen tapahtuvaa kanssakäymistä. Tästä huolimatta kasvokkaiset tapaamiset ovat edelleen tärkeitä, hän sanoi.

Multisilta muistutti myös tieteidenvälisistä kohtaamisista, joihin esimerkiksi Porin yliopistokeskuksen monialaisuus tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet.

Pehmeät vetovoimatekijät nousussa tulevaisuudessa

Satakunnan alueella toimii useita asiantuntijayrityksiä, jotka tarjoavat palveluja laajalle joukolle ihmisiä. ASKO-hankkeen parissa työskentelevät Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat Kati Suomi ja Terhi Tevameri esittelivät seminaarissa satakuntalaisilla asiantuntijaorganisaatioilla teetetyn kyselyn tuloksia.

Kyselyyn vastanneet kokivat, että asiantuntijuutta kuvaavat vahva tehtäväorientaatio ja sisäinen motivaatio työn tekemiseen.

– Nyt toteutetun kyselyn tarkoitus oli kartoittaa tämänhetkistä tilannetta sekä organisaatioiden suhtautumista asiantuntijatyöhön. Kyselyn pohjalta tehdään myöhemmin jatkotutkimusta ASKO-hankkeen piirissä, Suomi ja Tevameri kertoivat.

Kyselyyn vastanneet yritykset Porin ja Rauman kauppakamarien alueelta näkivät tulevaisuuden haasteena sen, että eri alojen asiantuntijoita koulutetaan alueelle riittävästi. Selvästi enemmän toivottiin myös yhteistyötä yliopistokeskuksen kanssa.

Juuri korkeakoulupaikkakunnan vetovoima on yksi tekijoistä, jotka saavat työntekijän muuttamaan alueelle. Tästä kertoi Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro.

– Nykyään hyvin suuri syy muuttaa jollekin paikkakunnalle työn perässä ovat kuitenkin pehmeät vetovoimatekijät, kuten esimerkiksi alueen tapahtumat, ihmiset ja luonto. Tämä osa-alue nousee koko ajan tärkeämmäksi muiden vetävien tekijöiden ohella, Aro totesi.

Siksi kaupunkialueiden on tärkeää kehittää vetovoimaansa paitsi työpaikkoja lisäämällä myös huomioimalla vaikkapa kulkuyhteyksien ja kulttuuritapahtumien merkitys asukkaille ja muuttajille.

Hyvä asiantuntija osaa markkinoida itseään

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistuivat Timo Aron lisäksi mainostoimisto Staart Oy:n toimitusjohtaja Juha Laitinen, maisteriopiskelija Aki Ruotsala, konsultaatioyritys Happy Company Oy:n toimitusjohtaja Saara Tarumo ja Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Saku Vähäsantanen. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että paljon puhuttu verkostoituminen on yksi esimerkki hyvästä asiantuntijaosaamisesta.

–On osattava myös hyödyntää omaa osaamistaan. Meillä Satakunnassa hankaluutena voi olla se, että ei oikein osata tai uskalleta sanoa olevansa asiantuntijoita, Aro totesi.

Asiantuntijatyöhön liittyykin tiiviisti oman osaamisen tunnistaminen ja sen onnistunut markkinointi myös ulospäin. Tärkeää on myös osata erottautua jollakin erikoisosaamisalueella, totesivat panelistit.