10.12.2017 18:20
Asiantuntijuus fitnessblogeissa
Fitnessbuumin myötä myös fitness-elämäntapaan keskittyvät blogit keräävät sankat seuraajajoukot. Bloggaajista on tullut esikuvia, jotka jakavat seuraajilleen ohjeita ja vinkkejä ravitsemukseen, treeniin ja varusteisiin liittyen.
-Tavalliselta somen käyttäjältä vaatii paljon työtä ja lähdekriittisyyttä arvioida neuvojien asiantuntemusta, toteaa aihetta tutkinut digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Riikka Turtiainen.
Digitaalista kulttuuria ja urheilua Turun yliopiston Porin yksikössä tutkiva filosofian tohtori Turtiainen kiinnostui siitä, miten asiantuntijuutta rakennetaan suomalaisten naisten fitnessblogeissa. Turtiainen halusi selvittää, minkä asiantuntija-aseman bloggaajat ottavat ja miten asiantuntijuutta tuotetaan blogien kautta.
- Personal traineriksi sai vuonna 2015 kutsua itseään kuka tahansa. Näin, että ihmisellä on suuri vastuu mahdollisesti herkässäkin kehitysvaiheessa olevien ihmisten neuvomisessa esimerkiksi ravitsemusasioissa, Turtiainen pohjustaa.
Hän analysoi vuoden 2015 elokuun aikaiset julkaisut Suomen sillä hetkellä kuudessa suosituimmassa fitnessblogissa. Turtiainen analysoi blogien aiheet, puhetavat ja ruumiillisuuden kytkökset. Hän paneutui myös kuviin; sekä siihen mitä bloggaajat fitnesskulttuurista näyttivät, että siihen, mitä he eivät näyttäneet. Tutkija toteaa bloggaajien luovan vahvasti fitnesskulttuuria blogiensa kautta.
- Bloggaajat jakavat muun muassa tiukkoja ruokavalio-ohjeita ja omia treeniohjelmiaan. He myös markkinoivat omia valmennuspalveluitaan ja kaupallisia yhteistyötuotteita. Tuotettu kuvasto on hyvin yhdenmukaista. Ei siellä paljon lököverkkareita näy, Turtiainen naurahtaa.
Kirjavaa asiantuntemusta
Fitnessblogien pitäjien asiantuntemus ja koulutus on kirjavaa. Joukossa on lajin harrastajia ja toisaalta fysioterapeutin koulutuksen hankkineita ammattilaisia.
- Koulutustausta näkyi varovaisempana neuvojen jakamisena ja perusteltuina ohjeina. Seuratuimpia bloggaajia olivat kuitenkin ne, jotka kirjoittivat raflaavasti ja panostivat kuviin, Turtiainen kertoo.
Hän tutki myös blogien puhetapoja ja sitä, miten bloggaajat perustelivat antamiaan ohjeita.
- En löytänyt ohjeiden perustelua tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuen. Räikein esimerkki tutkittuun tietoon pohjaamattomasta viittaamisesta oli kirjoitus, jossa suositeltiin mehupaastoa kaikille. Annettuja linkkejä seurattuani päädyin uskonnolliselle sivustolle, Turtiainen toteaa.
Myös blogien lukijoilla ja kommentoijilla on roolinsa fitnesskulttuurin luomisessa ja muovaamisessa.
- Blogien kirjoittajat kommentoivat niin fitnesskulttuuria kuin yksittäisiä asioita sen sisällä. Toisaalta jotkut postaukset aiheuttivat kiivastakin keskustelua sekä kritiikkiä lukijoiden keskuudessa, Turtiainen selvittää.
Turtiainen teki kyseisille blogeille jatkoseurannan vuoden 2017 elokuussa. Jotkut bloggaajista olivat jatkaneet, mutta julkaisu- ja kommenttimäärät olivat vähentyneet. Blogien aihepiirit olivat saattaneet muuttua käsittelemään esimerkiksi uutta urheilulajia tai kirjoittaja oli keskittynyt markkinoimaan juontotöitään fitnessosaamisen sijaan. Julkaisukanavat olivat osittain siirtyneet vlogeihin, Instagramiin, Snapchatiin ja YouTubeen.
- Blogien kaupallisuus oli lisääntynyt entisestään, mutta asiantuntijuuden artikulaatiot olivat kuitenkin säilyneet ennallaan, Turtiainen kiteyttää.
Tutkimusartikkeli ”Mentorina terveelliselle elämäntyylille” – asiantuntijuuden rakentuminen suomalaisten naisten fitnessblogeissa on luettavissa Liikunta ja Tiede -lehdestä 1/2017.