ASKO auttaa asiantuntijaorganisaatioita

ASKO-hankkeella kehitetään satakuntalaisia asiantuntijaorganisaatioita laadukkaan tutkimustiedon avulla. Näkökulmat asiantuntijuuteen vaihtelevat työntekijöiden sitou-tumisesta organisaation brändäykseen sekä TKI-toiminnan monialaiseen kehittämiseen.

ASKO – Asiantuntijatalouden kehittämisohjelma -hanke tukee ja kehittää Satakunnan asiantuntijataloutta ja -organisaatioita. Tutkijatohtorit Terhi Tevameri (13.8.2017 saakka), Mervi Vähätalo ja Kati Suomi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä ovat tuottaneet hankkeen teemoista korkeatasoista tutkimustietoa.

Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti alueen TKI-toimintaan tukemalla alueen älykästä erikoistumista ja osaamisalueiden uudenlaista yhdistämistä.

- Tarkoituksena on hyödyntää tutkimustuloksia yrityksissä ja selvittää, miten niiden toimintaa voisi kehittää, Vähätalo kertoo.

Sitoutuminen haaste

Projektissa on mukana eri alojen asiantuntijaorganisaatioita, kuten terveydenhuoltoalan toimijoita sekä mainos- ja viestintätoimistoja.

Asiantuntijaorganisaatioissa on oleellista, miten työntekijöitä saadaan ja miten heidät pidetään. Esimerkiksi sote-alalla on kova kilpailu asiantuntijoista.

- Terveydenhuolto-organisaatiossa on kartoitettu, mitä asioita painotetaan työpaikan valinnassa ja siihen sitoutumisessa, Tevameri kertoo.

Työpaikan valinta- ja jäämiskriteerit painottuvat eri tavalla. Asiantuntijat ovat yleensä sitoutuneet työhön, mutta voivat olla sitoutuneita myös itse organisaatioon.

Esimerkiksi hoitoala toimii arvoperusteisesti tavoitteena mahdollisimman hyvä hoito.

- Terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat edelleen tekevänsä kutsumustyötä, joten ta-loudellinen paine ja tehokkuusajattelu heikentävät työn mielekkyyttä, Vähätalo sanoo.

Brändäys haasteellista

Asiantuntijaorganisaation tuottamia palveluja on hankala demota. Lisäksi asiantuntijapalvelulla voi olla isot seuraukset, jos kyseessä on esimerkiksi lääkäri tai lakimies.

- Koska asiantuntijapalvelut tuotetaan ja kulutetaan samaan aikaan, yhdessä asiakkaan kanssa, niiden brändääminen voi olla haastavaa, mutta sitäkin tärkeämpää, koska palvelua ei voi testata etukäteen samalla tavalla kuin fyysistä tuotetta. Tarkoituksena on auttaa kirkastamaan brändi-identiteettiä, toteaa Suomi.

Maine ja brändi korostuvat asiantuntijaorganisaatioissa ja ovat takuu siitä, mitä palvelu tarjoaa. Brändin merkitys on nousemassa myös terveydenhuollossa, joten siihen on kiinnitettävä enemmän huomiota.

- Onnistuneen brändityön lähtökohtana ovat organisaation arvot, missio ja visio, jotka työntekijöiden pitäisi ymmärtää samalla tavalla. Näin ne välittyvät myös asiakkaille, Suomi sanoo.

- Työpaikan valintakriteerien ja työpaikkaan sitoutumisen tutkimisesta saadaan suosituksia siihen, millaista sisäistä brändinrakennusta olisi hyvä harjoittaa, Suomi lisää.

Syvällistä tietoa luovasti

ASKO-hankkeessa on hyödynnetty luovia tutkimusmenetelmiä, kuten ideariihityyppistä työs-kentelyä, kuvaa ja musiikkia, joilla päästään perinteisiä menetelmiä syvemmälle.

Luovaa menetelmää olisi tarkoitus testata vielä esimerkiksi it-yrityksissä.

- Toivomme, että kiinnostuneet yritykset ottavat meihin yhteyttä. Syksyllä järjestetään seminaari, jonne ASKO-hankkeesta kiinnostuneet ovat tervetulleita, tutkijat toteavat lopuksi.