Associate Professor Marko Seppänen

Nimitys on Seppäselle ensimmäinen pitkäkestoisempi kosketus Poriin ja yliopistokeskukseen. Alkuvuosi menikin toimintaan perehtymisessä.

– Opettelua on ollut jonkin verran, kun toimintaympäristössä on useampi yliopisto. Monitieteisyys on totta kai merkille pantavaa, Seppänen summaa.

TTY:n kasvatti sukkuloi Poriin

Seppänen asuu perheineen edelleen Tampereella.

– Kuulun tällaiseen Onnibus-kerhoon, joka kulkee Tampereen ja Porin välillä. Matkoilla ehtii kätevästi hoitamaan vielä parin tunnin verran työasioita.

Työn ja perhe-elämän lisäksi Seppänen kuntoilee, kokkaa, lukee muutakin kuin ammattikirjallisuutta ja käy kalastamassa. Tänä vuonna on menossa 10. kerta Pirkan Kierrosta.

– Kestävyysurheilu on lähellä sydäntäni. Kalareissut ovat valitettavasti vähentyneet ajan puutteessa, Seppänen kertoo.

Porin laitokseen Seppänen saapui, koska näki sen ainutkertaisena tilaisuutena olla mukana tekemässä jotain uutta.

– Nyt projekteja on vasta potkittu liikkeelle, mutta TTY:n Porin laitoksella on paljon potentiaalia hyödyttää Satakuntaa ja koko maata. Tykkään olla tällä puolella, kehittämässä uusia tapoja synnyttää yhteistyötä tieteen ja talouden välillä.

Seppänen on itse opiskellut ja väitellyt TTY:llä Tampereen Hervannassa. Sittemmin hän on myös työskennellyt TTY:n teollisuustalouden laitoksella, jossa hän veti CITER-tutkimusryhmää 2008–2014.

– Näyttää siltä että TTY:lle on helpompi päästä sisään kuin ulos, Seppänen vitsailee.

Teknologiakehityksen suunnannäyttäjä

Seppänen pohtii tehtävässään kuinka tieteen tuloksia voitaisiin hyödyntää yhteiskunnan hyväksi.

Projekti, jota hän on käynnistämässä, on neljän suomalais-ruotsalaisen tutkimusryhmän RAID-yhteishanke, jota rahoittavat TEKES ja VINNOVA. Hankkeen tarkoituksena on tutkia tarkemmin hyödyntämättömiä yhteistyömahdollisuuksia radikaalien innovaatioiden mahdollistamisen kannalta. Tieteen ja talouden muotisanojen viljelemisestä huolimatta Seppänen uskoo tämänkaltaisten hankkeiden tuovan konkreettisia tuloksia.

– Miksi esimerkiksi valmistavalla teollisuudella menee paremmin Ruotsissa kuin Suomessa? Etsimme käytännön menestymisen mahdollisuuksia.

Nykyisessä tiedepolitiikassa hän uumoilee olevan muokkaamisen varaa teknillisten ja kaupallisten tieteiden näkökulmasta. Se ei hänen mielestään tue riittävästi tutkijoiden ja yritysten mahdollisuuksia kehittää uusia innovaatioita.

– Esimerkiksi Googlella on oma laboratorionsa, jossa se tuottaa keksintöjä omaan käyttöönsä. Meidän on hankala kilpailla sellaisia jättejä vastaan, jos emme satsaa uudenlaisiin talouden ja tekniikan tuuliin. Esimerkiksi teollinen internet tulee mullistamaan alan ja tarjoamaan useita mahdollisuuksia jos vain osaamme niihin tarttua ripeästi.