Asuinaluesuunnittelua taiteen avulla

Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa on polkaistu lokakuussa käyntiin uusi Koneen Säätiön rahoittama hanke, KOKKELI. ”Kokemäenjokilaakson maaseudun kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen” –hankkeessa yhdistyvät alueen taiteellinen kehittäminen sekä kulttuurisuunnittelumenetelmä, joka huomioi suunnittelussa perinteisesti sivuutetut paikalliset kulttuurit.

Tutkimukseen valittuja Kokemäenjokilaakson alueita ovat Porin Huvilajuopa, Ulvilasta Saaren alue, Lammastenlahden kulttuurimaisema Nakkilan ja Harjavallan rajalla, Kuurola ja Säpilänniemi Kokemäeltä, Karhiniemi Huittisista sekä Sastamalasta Äetsän Pehula.

- Hanke on käynnistynyt kuluvan vuoden lokakuussa. Tähän mennessä on vasta pohdittu menetelmiä sekä käytännön toimia alueilla. Valituilla alueilla tehdään ensin kulttuurikartoitus, minkä jälkeen esiin tullutta tietoa pyritään hyödyntämään taiteen kautta ja osallistamaan sen avulla alueiden asukkaita, hankkeen projektitutkija Vuokko Kemppi-Vienola kertoo.

Hänen työparinaan aloittaa tammikuussa kuvataiteilija Marjo Heino. Hankkeessa kokeillaan uudenlaisia malleja tieteen, taiteen ja asukkaiden ja viranomaisten saamiseksi vuoropuheluun.

Paikkatietokyselystä yhteisön taiteeseen

- Kaikilla tutkimuksessa mukana olevilla alueilla on omat mielenkiintoiset erityispiirteensä. Keskenään erilaisia alueita yhdistää sijainti Kokemäenjoen rannalla, ja nyt tehty aluerajaus perustuu Ympäristöministeriön asettaman MAPIO-työryhmän valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet –ehdotukseen, Kemppi-Vienola kertoo.

Kaksivuotisen hankkeen ensimmäisenä vuonna alueisiin perehdytään ja asukkaiden ajatuksia ja asenteita tutkitaan muun muassa paikkatietokyselyn avulla.  Asukkailta voidaan kerätä tietoa vaikkapa siitä, mitkä paikat omalla alueella ovat heille merkityksellisiä ja tärkeitä ja miksi.

Toisena vuotena esiin tullutta tietoa hyödynnetään esimerkiksi yhteisötaiteen menetelmin. Lopputuloksena on paitsi alueiden asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen myös näyttelyitä hankkeen tuloksista.

- Hanke tutkii ja tuo näkyväksi taiteen käytön erilaisia puolia ja mahdollisuuksia yhteisön ja yksilön hyvinvoinnin lisäämisessä. Toivottavasti voimme osoittaa myös taiteen ja pehmeiden arvojen merkityksen aluesuunnittelun yhteydessä, Kemppi-Vienola pohtii.

Uudenlaisen tutkimuksen äärellä

Maisemantutkimuksen aikaisemmat jo päättyneet hankkeet Lähiön henki ja Elävä Pori olivat kulttuurisuunnitteluun perustuneita. Ne toteutettiin kaupunkialueella, joilla kulttuurisuunnittelumenetelmää on valtaosin totuttu käyttämään. Nyt lähdetään Kokemäenjoen maaseutumaisille alueille.

- Ero aikaisempiin hankkeisiimme on juuri taiteen osuus. KOKKELIssa keskitytään enemmän yhdessä tekemisen prosessiin ja siihen, että alueen asukkaat luovat taidetta yhdessä, siis yhteisön taidetta. Varsinaisiin toteutettaviin taideteoksiin taas haetaan rahoitusta muissa hankkeissa kuin tässä, Kemppi-Vienola selventää.

Hän on innoissaan alkavan tutkimushankkeen uudenlaisista lähtökohdista.

- Kuvataiteilijan mukana olo tuo erilaisen näkökulman myös omaan tieteenalaan. Näkökulma ja lähestymistapa samaan asiaan voivat olla täysin erilaiset.

Kemppi-Vienolaa kiinnostavat kulttuuriympäristön vaikutukset hyvinvointiin, ja hän suunnittelee aiheesta myös väitöskirjaa.