Elävä Pori

Aalto-yliopiston ensimmäisen Pori Urban Platformin (PUPA) rahoitushankeen tavoitteena on rakentaa kaupunkikehityksen innovaatioalusta keräämällä, yhdistämällä ja jakamalla uudella tavalla kaupunkitilaa koskevaa tietoa. Elävä Pori – innovatiivinen...

Aalto-yliopiston ensimmäisen Pori Urban Platformin (PUPA) rahoitushankeen tavoitteena on rakentaa kaupunkikehityksen innovaatioalusta keräämällä, yhdistämällä ja jakamalla uudella tavalla kaupunkitilaa koskevaa tietoa. Elävä Pori – innovatiivinen yhteisöllinen tiedonmuodostus kaupunkitilan kestävän kehityksen resurssina -hanke on Aalto-yliopiston koordinoima ja se toteutetaan yhdessä Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman kanssa. Innovaatioalusta perustuu eri tutkimusalojen ja osallisryhmien yhteisölliseen tiedonjakamiseen.

Porin kaupunki toimii innovaatioalustan Living Lab’ina.

- Alustaa rakennetaan konkreettisten kohteiden yhteydessä. Tärkeä alue on Karjaranta, josta meillä on jo tutkimuksellista tietoa, kertoo Turun yliopiston Porin yksikön maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen.

Karjarannan alueella on vain vähän valmiita piirteitä ja siksi sen tiloilla on Häyrysen mukaan paljon potentiaalia. Vielä suurimmaksi osaksi rakentamattoman alueen kiinnekohtia ovat joki ja teollisuus. Yhteisöä alueella ei vielä ole ja siksi kaikki kaupunkilaiset voivat olla mukana Karjarannan rakentumisessa. Erilaisilla osallisryhmillä, suunnittelijoilla ja yrittäjillä on kaikilla intressi kehittää Karjarannan uutta asuma-aluetta.

Hankkeen tuloksena voidaan toteuttaa kaupunkitilaa ja rakentamista koskevia innovaatioita uudella tavalla.

- Innovaatiot eivät välttämättä vaadi suuria investointeja, vaan perustuvat osallisryhmien aktivointiin ja kokemuksellisen tiedon jakamiseen. Ne voivat olla esimerkiksi pieniä kokeellisia taideprojekteja erilaisissa tiloissa, yliopistonlehtori Taina Rajanti Aalto-yliopistosta sanoo.

Taidetta ja uudenlaista tietoa

Elävä Pori –hankkeen tarkoituksena on tuottaa taidetta ja tietoa kaupunkitilojen kehittämisen pohjaksi.  Menetelminä käytetään kulttuurisuunnittelua ja taiteellista tutkimusta. Lisäksi järjestetään työpajoja ja tapahtumia eri ryhmien verkottamiseksi ja aktivoimiseksi yhteisölliseen tiedonmuodostukseen.

- Haluamme tutkia prosessia, joka on käynnissä kun erilaiset toimijat tekevät asioita yhdessä. Taideprojekteilla ja innovaatioilla on muutakin kuin kosmeettista arvoa, muistuttaa tohtorikoulutettava Anna Jensen.

Ilmapiiri hankkeen ympärillä on positiivinen. Rajannin, Häyrysen ja Jensenin mukaan kaupungin toimijat ovat kiinnostuneita, avoimia ja vastaanottavia. Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista kulttuurialojen korkeakoulutuksen opetuksen mallia, joka perustuu kiinteälle yhteistyölle yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa alan työtilaisuuksien ja työllisyyden edistämiseksi.

- Uudenlainen kulttuurialan opetuksen malli takaa innovaatioalustan jatkuvuuden ja yleisen sovellettavuuden myös hankkeen kohteiden ulkopuolella ja hankkeen päätyttyä, sanoo Häyrynen.

Häyrynen tähdentää kuitenkin, että hankkeella ei muuteta kaupunkisuunnittelun rakenteita, vaan luodaan välineitä, jotka mahdollistavat muutoksen.

Porilaisissa on potentiaalia

Pääkaupunkiseudulta tuleva Jensen huomauttaa, että Porissa tehdään jo nyt valtakunnallisesti merkittävää yhteistyötä taiteilijoiden ja kaupungin sekä muiden toimijoiden välillä.

Elävä Pori –hanke on jalkautunut kaupunkitilaan Isolinnankatu 7:n perustettuun Toimistoon. Toimiston tarkoituksena on tuoda hanke kaupunkilaisten ulottuville. Toimistossa on mahdollista toteuttaa kiinnostavia taidetta ja kaupunkitilaa yhdistäviä projekteja.

- Ihmisillä on tarve puhua hankkeen käsittelemistä asioista. Harva kuitenkaan kävelee yliopistokeskukseen keskustelemaan, joten Toimiston kaltainen matalan kynnyksen paikka on omiaan lisäämään vuorovaikutusta, sanoo Taina Rajanti.

Toimisto itsessään on myös kokeellinen kokonaistaideteos, taiteellisen tutkimuksen projekti, jolla tutkitaan taiteen saavutettavuutta.

Häyrynen, Rajanti ja Jensen kannustavat kaikkia porilaisia ennakkoluulottomuuteen ja oman osaamisen näkemiseen. Innovaatioalustan avulla syntyy epätodennäköisiä ideoita, jotka voivat johtaa mihin tahansa, kun mieli on avoin. Turhan varovaisuuden voi heittää romukoppaan.