Japanilais-suomalaista teknologiaosaamista

Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen yhteistyö Japanin kärkiyliopistoihin kuuluvan Keion yliopiston kanssa on vilkasta. Tutkijavierailuja, yhteisiä tutkimusprojekteja ja –työpajoja on toteutettu kymmenittäin vuodesta 1984 lähtien.

-Meillä on yhteisiä tutkimusintressejä ja osaamisalueemme täydentävät toisiaan. Keio on maansa monitieteellisen opetuksen ja tutkimuksen pioneeri, kertoo tutkimuspäällikkö Jari Soini.

-Yhteiset tutkimusaiheet liittyvät muun muassa ohjelmisto- ja tietotekniikan tutkimukseen, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja –sopivuuden kehittämiseen, sensoriteknologian tutkimukseen sekä big datan ja avoimen datan hyödyntämiseen, Soini selvittää.

Yliopistot ovat pitkään organisoineet yhdessä alan konferenssia (EJC Conference) ja Keion yliopisto on myös toteuttanut useita TTY:n eMBA-koulutusohjelman kansainvälisiä koulutusjaksoja Japanissa.

-Olemme osallistuneet esimerkiksi Keion yliopiston toteuttamaan tutkimukseen, jossa mitataan luokka- tai kokoushuoneen ”ilmapiiriä” mikrokontrolleriin liitettyjen erilaisten sensorien avulla. Mittaustietojen perusteella tilan sisustuselementteihin voidaan tuoda ilmapiiriin soveltuvia elementtejä, kuten ääntä, valoa tai kuvia. TTY Porin laitoksella suoritettu tutkimusosio keskittyi anturidatan keräykseen, tallennukseen ja datan siirtämiseen internetin yli. Yhteistyön tuloksena toteutimme kahteen Porin yliopistokeskuksen luokkatilaan anturidatan keräysjärjestelmän, joiden tuottamaa dataa voitiin käyttää tutkimuksen myöhemmissä osioissa kokonaisjärjestelmää kehitettäessä, kertoo Soini.

Miten pelastaa Mongolian karja pakkasilta?

Lokakuussa TTY:n Porin laitoksen vieraana oli toista kertaa tohtoriopiskelija Ahmad Muzaffar Baharudin Keion yliopistosta. TTY on yksi valituista yliopistoista, joissa Keion tohtoriohjelman (Global Environmental System Leader Program, GELS) kansainväliset opiskelijat voivat suorittaa opintoihinsa sisältyvän kansainvälisen tutkijavaihto-osion.

-Suoritin tutkintooni liittyvän kolmen kuukauden harjoittelujakson Porissa keväällä 2015, jolloin tein yhteistyötä TTY:n tutkijoiden kanssa sensoritutkimuksen parissa. Nykyinen tutkimukseni käsittelee sitä, miten eläimiin kiinnitettävän paikannusteknologian ja kännykkään tulevien säätiedotusten avulla Mongolian paimentolaiset voisivat suojata paremmin vapaana laiduntavaa karjaansa sään ääri-ilmiöiltä, Baharudin kertoo.

Hän vietti hiljattain pari viikkoa Mongoliassa jurtassa asuen ja paikallisten elämään tutustuen.

-Ilmastonmuutos on tuonut maahan jopa 40 asteen pakkaset. Liha on siellä pääravintoa. Pakkaset tappavat vapaana laiduntavia eläimiä, kun omistajat eivät saa niitä suojiin ajoissa. Kyseessä ovat suuret tappiot ja ongelmat paikallisille, pohtii Baharudin.

Koska Mongolian aroilla ei 3G toimi, tarvitaan hankkeessa 2G-verkkoja ja yhtä laakeaa maastoa testaukseen kuin kohteessa. Japanissa ei 2G-teknologia enää ole käytössä ja rakennukset ovat korkeita.

-Voisi siis sanoa, että Porin olosuhteet vastaavat Mongolian arojen olosuhteita, Soini naurahtaa.

Hiljaista ja tehokasta työaikaa Porissa

-Meille Japanista tulevat tutkijat aluksi aina hämmästelevät, missä kaikki ihmiset ovat. Suurin osa kuitenkin ihastuu hiljaisuuteen ja työrauhaan sekä kohtuullisen pituisiin työpäiviin, Soini kertoo.

Ja vaikka se kliseiseltä kuulostaa, niin hyvä opetus, epämuodollinen työskentelyilmapiiri sekä Suomen vehreä ja puhdas luonto tekevät vaikutuksen. Porissa myös etäisyydet ovat lyhyitä.

-Japanissa tullaan töihin siinä aamukymmeneltä ja illalla toimiston ovi sulkeutuu vasta kymmenen aikaan. Työmatkoihin voi mennä siihen päälle vielä tunteja. Nautin siitä, että täällä on työrauha ja kohtuullisen pituiset työpäivät, Baharudin toteaa.