Korkeakoulupolitiikka murroksessa

Porissa vuosittain järjestettävä ajankohtainen keskustelutapahtuma SuomiAreena täytti viime kesänä 10 vuotta. Teemana oli opetus ja kulttuuri.Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja korkeakoulukentän muutosta käsitellyt paneelikeskustelu...

Porissa vuosittain järjestettävä ajankohtainen keskustelutapahtuma SuomiAreena täytti viime kesänä 10 vuotta. Teemana oli opetus ja kulttuuri.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja korkeakoulukentän muutosta käsitellyt paneelikeskustelu pidettiin Puuvillan puistossa 15.7.2015. Tilaisuuden järjestivät Porin yliopistokeskuksen neljä emoyliopistoa, joiden edustajia myös osallistui keskusteluun.

Yliopistokeskusta edusti johtaja Jari Multisilta, Tampereen yliopistoa vararehtori Harri Melin ja Turun yliopistoa vararehtori Riitta Pyykkö. Keskustelijoina olivat myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n ja Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston Hannele Seppälä.

Alueellisuus voimavaraksi

Kaikki keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomen korkeakoulukenttä tulee muuttumaan ja sen myös on muututtava lähivuosina tai -vuosikymmeninä. Esille nousi etenkin alueellinen painotus ja kunkin alueen omien vahvuuksien korostaminen.

– Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille tarvitaan enemmän alueellista yhteistyötä. Lisäksi on edistettävä korkeakoulujen vahvuusalueita ja alueellisten keskusten profiloitumista, Jari Multisilta sanoi.

Vararehtori Riitta Pyykön mielestä suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa korostetaan liikaa kansallista ajattelua ja sen hyötyä.

– Jatkossa pitäisi tehdä alueellisesti perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Täytyy muistaa, että yhdellä alueella toimiva yhteistyömalli ei välttämättä toimi toisaalla.

Toimitusjohtaja Jorma Turunen nosti keskustelussa esille väestömäärältään Suomen kanssa samankokoisen Tanskan. Siinä missä Suomessa on 14 yliopistoa ja ammattikorkeakoulut päälle, Tanskassa yliopistoja on kahdeksan. Turusen mielestä myös Suomen kannattaisi karsia korkeakoulujen määrää nykyisestä ainakin puoleen.

Kandidaatintutkinnolla töihin?

Keskustelua herätti myös alemman korkeakoulututkinnon parempi hyödyntäminen työelämässä. Nykyisellään lähes kaikkiin työtehtäviin vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Opetusministerin mukaan tällainen uudistus vaatii työelämän kelpoisuusehtojen päivittämistä, johon hän suhtautui positiivisesti.

– Työmarkkinat ovat muutoksessa. Jatkossa opiskelijan omiin tarpeisiin räätälöitävät opinto- ja työelämäpolut ovat entistä tärkeämpiä, Sanni Grahn-Laasonen sanoi.

Nykyistä joustavammat opiskelupolut ja siirtymät ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä nähtiinkin yhtenä kehittämisen kohteena.

Vararehtori Harri Melin huomautti, että esimerkiksi monet Tampereen yliopistosta valmistuvat tietojenkäsittelytieteen opiskelijat pääsevät jo nykyisellään kandidaatintutkinnon suoritettuaan työn syrjään kiinni. Alempi korkeakoulututkinto onkin useilla aloilla jo täysin pätevöittävä tutkinto työelämään.

Yleisöstä esitettiin keskustelijoille kysymys, millainen olisi täydellinen tulevaisuuden korkeakoulukenttä vuonna 2030.

– Yhtenäinen, kaikki korkeakoulut kattava verkko, joka joustaa opiskelijan tarpeisiin. Kullakin korkeakoululla oma painottunut erityisalansa, kuului panelistien loppupäätelmä.