Laivaliikenteen päästövaikutuksia kartoittamassa

-Kun näistä vaikutuksista saadaan tarkkaa tietoa, myös taloudellisesti, voimme auttaa päättäjiä löytämään toimivia tapoja päästösääntelyyn, selvittää yksikön päällikkö Sari Repka MKK:sta.

-Haluamme auttaa myös yrityksiä sopeutumaan ja löytämään taloudellisesti kannattavat menetelmät torjua päästöjä, Repka jatkaa.

Yhteistyötä Baltian merialueella

EU:n Itämeren alueen Interreg-rahastosta rahoitettu hanke kestää vuodesta 2016 vuoteen 2019. Se kokoaa yhteen 12 projektipartneria kaikkiaan seitsemästä maasta Baltian merialueiden ympäriltä. Varsinaisten projektipartnereiden lisäksi mukana on 17 muuta toimijaa seitsemästä maasta.

Repkan toimistossa Skype laulaakin usein, kun kansainväliset ja monitieteiset partnerit vievät asioita eteenpäin. Toimivaa yhteistyötä on tehty ennenkin. Suomesta mukana ovat myös päästömittauksia tekevä Ilmatieteen laitos ja kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Nordkalk.

-Saamme tarkkaa dataa yksittäisten laivojen tarkkuudella laivojen tuottamista päästöistä ja päästöjen leviämisestä. Tiedämme mitä rikinvähentämismenetelmiä missäkin laivassa on käytössä. Mittaamme ja mallinnamme tuota dataa, kertoo Repka.

Ihmisen terveydellä hinta

Sen lisäksi, että hankkeessa tutkitaan koko Itämeren aluetta, ovat tarkemman syynin kohteina pilottikaupungit Göteborg, Pietari ja Gdansk-Gdynia. Tutkijat tarkastelevat päästöjen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinvuosiin ja sairaspoissaoloihin. Ilmanlaadun päästörajoissa pysyminen on yleensä kaupunkien vastuulla, ja hankkeen myötä kaupungit oppivat toisiltaan hyviä käytäntöjä.

-Ihmisen terveydellehän on laskettu ja sovittu hinta. On olemassa malli, jolla mitataan, montako vuotta ihmiselämästä menetetään tai montako säästetään, Repka toteaa.

-Kun ihmisten terveys ja ympäristön kärsimät saastevaikutukset saadaan mallinnettua rahaksi, puhutaan samaa kieltä poliitikkojen kanssa. Haluamme auttaa päättäjiä ja yrityksiä tekemään päästösääntelyä parhaalla mahdollisella tavalla, on se sitten päästökauppa tai joku muu. Yleensä porkkanan tarjoaminen esimerkiksi verohelpotusten muodossa on tehokkaampaa ja aiheuttaa vähemmän närää.

Fiksun sääntelyn puolesta

Repka on taustaltaan ekologi, joka on aina ollut kiinnostunut työskentelemään puhtaamman ympäristön puolesta.

-Sääntelyä pitää mielestäni tehdä, mutta se tulee tehdä fiksusti. Niin, että kaikki osapuolet huomioidaan.

Vuonna 2015 voimaan tullut ja paljon vastarintaa herättänyt rikkidirektiivi määräsi laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Laivanvarustamot vastustivat rikkidirektiiviä kiivaasti sen aiheuttamien kustannusten vuoksi.

Repkan mukaan todelliset kustannusvaikutukset ovat olleet kuitenkin suhteellisen pieniä. Ja toisaalta direktiivillä on ollut myös positiivisia vaikutuksia talouteen, kun puhtaan teknologian yritykset ovat saaneet lisäbisnestä. Ilmanlaadun on jo todettu parantuneen.

Seuraavaksi hanke suuntaa Danish Maritime Day –tapahtumaan lokakuussa. Siellä pidetään projektikokouksen lisäksi Learning Cafe, jonne kutsutaan sekä yritysten edustajia että poliitikkoja. Tarkoitus on katsoa yhdessä tulevaisuuteen, niin hankkeen kuin laivaliikenteen suunnankin osalta.
Twitter-tili: @EnviSuMproject