Madridissa yhteistyötä virittämässä

Universidad Complutense de Madrid on Espanjan suurin ja Euroopan toiseksi suurin yliopisto. Viime syksyn yliopistokeskusseminaarissa luotujen kontaktien kautta Porin yliopistokeskuksen koordinaattorit pääsivät tutustumaan monialaisen yliopiston toimintaan ja luomaan uusia kontakteja. He vierailivat myös yliopiston elokuva- ja radiostudioilla ja tutustuivat yliopiston sanomalehteen. Yliopistorakennus teki vaikutuksen vieraisiin.

- Yliopistorakennuksen oli suunnitellut arkkitehti, joka suunnittelee vankiloita. Betonitalon rakenne muistutti vankilan rakennetta, mutta media- ja elokuva-alan läsnäolon huomasi. Värejä ja taidetta, esimerkiksi graffiteja ja seinämaalauksia, oli käytetty rohkeasti, selostavat Huhta ja Yliluoma.

- Myös saavutettavuusasioita oli mietitty pitkälle ja toteutettu käytännön ratkaisuissa, Huhta lisää.

Pelillistämisen tutkimus yhdistää

Madridin yliopistolla ja Porin yliopistokeskuksella on yhteisiä tutkimusteemoja, esimerkiksi pelillistäminen. Espanjalaiset saivat luonnollisesti Suomen ensimmäisen pelillistämisen professorin, Juho Hamarin, yhteystiedot yhteistyökuvioiden luomiseksi.

- Suomalaiskontaktimme Liisa Irene Hänninen Madridissa on tekemisissä muun muassa informaatio- ja yhteiskuntatutkimuksen sekä pelillistämisen kanssa, kertoo Huhta.

Huhta kertoo viestintätieteiden tiedekunnan varadekaanin José Antonion olleen kiinnostunut etenkin tutkijavaihdon kehittämisestä Pohjois-Eurooppaan.

- Espanjalaiset opiskelija- ja tutkimusvaihdot suuntautuvat perinteisesti muualle päin maailmaa, joten Skandinavia on espanjalaisten intresseissä, Yliluoma toteaa.

Yliopistolla kappeli ja lounasviinit

Yliopistojen kulttuurieroista tiedustellessa koordinaattorit naurahtavat ja näyttävät kuvia yliopiston avoimesta kappelista ja henkilökuntalounaalla tarjolla olevista viineistä.

- Kyllähän toimintakulttuureissa huomasi eroja. Opiskelijat avustivat tiiviisti professoreita tutkimuksen tekemisessä. Opettajien huoneissa työskenteli jatkuvasti paljon opiskelijoita, Huhta sanoo.

Espanjassa ei tunneta opintotukia eikä opintolainoja. Opintojen ohella työskentely on harvinaista, joten opiskelujen kustannukset kaatuvat yleensä vanhempien maksettaviksi. Yliopistot jakautuvat edullisempiin julkisiin ja kalliimpiin yksityisiin opinahjoihin. Korkean työttömyyden vuoksi jatko-opintoihin on moninkertaisesti hakijoita aikaisempaan verrattuna.

- Vanhemmat maksavat opinnot pitkälti. Kyllähän se luo epätasa-arvoiset lähtökohdat ihmisille. Hallituksen vaihdos loi kuitenkin yliopistolla toivoa tieteen rahoituksen kehittämisestä Espanjassa, Huhta ja Yliluoma pohtivat.