Maisemantutkimusta vedenpinnan alla

Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta vuonna 2015 valmistunut Mika Tolvanen on tehnyt kiinnostavan avauksen pro gradu –tutkielmassaan ”Vedenpinnan alainen maisema. Fenomenologinen sukellus Itämeressä”. Maanpäällisen maiseman sijasta hän lähti tarkastelemaan maisemaa vedenpinnan alla.

Maisemantutkimusta opiskellut Tolvanen tutki ansiokkaassa pro gradu -tutkielmassaan vedenpinnan alaista maisemaa, erityisesti Itämerta. Maisemantutkimus veti häntä puoleensa heti opintojen alkaessa, vaikka muitakin kiinnostavia pääaineita olisi löytynyt. Vedenpinnan alainen maisema puolestaan kiehtoi oman harrastuksen kautta.

- Olen itse harrastanut laitesukeltamista ja toiminut myös sukelluskouluttajana, kertoo Tolvanen.

Tolvanen teki myös kandidaatin tutkielmansa samasta teemasta, ja aihe sai hyvän vastaanoton. Tästä intoutuneena hän päätti jatkaa pro gradu –tutkielmansa teon samasta aiheesta syventyen siihen tarkemmin. Vedenpinnan alainen maisema ei ole läheskään läpikoluttu, vaan tutkimusavauksena suhteellisen tuore. Tutkittavaa aiheen tiimoilta siis riittää.

Fenomenologinen sukellus

Miten tutkia vedenpinnan alaista maisemaa? Tolvanen lähestyi aihetta fenomenologisella otteella. Hän haastatteli viittä urheilusukeltajaa Porin ja Turun alueelta, ja pyrki näin pääsemään käsiksi siihen, mitä vedenpinnan alla koetaan, nähdään, tunnetaan, haistetaan ja maistetaan. Tolvanen otti huomioon myös sukeltajien sisätuntemusaisteja, kuten nälkää tai kolotusta kuvaavat tuntemukset.

- Mielestäni haastattelut olivat paras keino lähestyä ihmisen tuntemuksia ja kehollisuutta, sanoo Tolvanen.

”Fenomenologisen sukelluksen” hän määrittelee ilmiöiden tutkimiseksi, jossa lähestymistapa muuttuu aina tutkijan ja tutkimuskohteen mukaan. Se sopi hyvin juuri tähän tutkimukseen. 

Uutta perspektiiviä maiseman tarkasteluun

Kokemattomia sukeltajia tietenkin kiinnostaa, miten vedenpinnan alainen maisema eroaa maanpäällisestä maisemasta. Tolvanen kertoo, että vedenalaista maisemaa kuvataan termein hiljaisuus, rauhallisuus ja staattisuus. Hektiseen kaupunkimiljööseen verrattuna vedenpinnan alainen maisema on pysyvämpi ja muuttumattomampi.

Usein ei tulla ajatelleeksi, että vedenpinnan alla asioita ja esineitä voidaan tarkastella helposti useammasta eri perspektiivistä kuin maan päällä. Sukeltaja pääsee näppärästi liikkumaan sekä esineiden sivuille että yläpuolelle tai hän voi katsoa esineitä ylösalaisin.

- Vedenpinnan alla maisema on tietenkin eri tavoin neliulotteinen, sillä pienellä vaivalla pääsee liikkumaan esimerkiksi hylyn päälle, kuvailee Tolvanen.

Sukeltajat kuvaavat näköaistin painottuvan vedenpinnan alla. Puhutaan siitä, mitä ollaan nähty ja kuinka mennään katsomaan esimerkiksi vanhoja hylkyjä. Lisäksi tutkielmassa herättivät kiinnostusta vedenpinnan alaiset paikannimet. Tämä ei ollut Tolvasen erityinen tutkimuskysymys, mutta tutkielma herätti pohtimaan paikannimien muodostumista ja määrää vedenpinnan alla.

Tolvasen tutkielma antaa kiinnostavan ja uudenlaisen kuvan maisemantutkimuksesta. Tutkielma herättää kiinnostusta, vaikka ei olisi omakohtaista sukelluskokemusta. Laitesukelluskurssin käymistä Tolvanen silti suosittelee ihan kaikille.