Merikarvian historia koottiin kirjaksi

Paikallishistoriat ja niiden kautta syntyvä identiteetin määrittely kiteytyvät juhlallisina vuosipäivinä. Uusi kunnallislaki astui voimaan Suomessa vuonna 1865, ja sen jälkeen Suomeen alettiin perustaa useita uusia kuntia. Merikarvian kunta perustettiin vuonna 1868, joten kunta viettää ensi vuonna 150-vuotisjuhlaa.

Merikarvian kunnan ja Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman yhteistyön virittely alkoi vuonna 2012, kun kunta otti yhteyttä ja halusi tietää, miten tilaushistoriahankkeita tehdään. Kunnan pyynnöstä kulttuuriperinnön tutkimuksen professori  Anna Sivula laati historiahankkeelle tarjouksen ja luonnoksen kirjasta, mikä johti yhteistyösopimuksen solmimiseen keväällä 2013.

Oppiaineessa koottiin työryhmä, johon ovat alusta asti kuuluneet Sivulan lisäksi yliopistonlehtori Riina Haanpää ja hanketyöntekjä, projektitutkija Anni Ruohomäki, jolla sattumoisin on myös sukujuuria Merikarvialla.

- Lisäksi varsinaisen historiateoksen artikkelien kirjoittamiseen on osallistunut useita tutkijoita niin meidän oppiaineestamme kuin muualtakin, Sivula kertoo.

Avoimesti kaikista aiheista

Merikarvian historia on arkistolähteiden tutkimisen ja haastattelujen kautta saatu kartoitettua liki kaikilta elämänaloilta: historiateoksessa käsitellään niin elinkeinoja, koulutusta, sivistystä, maataloutta kuin maiseman ja saariston muutosta. Merikarvialaisten erityistoiveena oli, että teoksessa käsiteltäisiin paikkakunnalle aikoinaan tärkeää pyttyteollisuutta.

- Pytyt eli puuastioihin säilötyt kalat olivat aikanaan tärkeä elinkeino Merikarvialla. Pyttyteollisuuden mielenkiintoinen elinkaari oli lyhyt ja päättyi lähes yhtä nopeasti kuin alkoikin, Ruohomäki kertoo.

Hän on laajamittaisen arkistojen tutkimisen lisäksi kirjoittanut tulevaan teokseen muun muassa lyhyitä henkilökuvia tunnetuista merikarvialaisista, esimerkiksi kunnallispolitiikoista ja opettajista.

Arkisten aiheiden lisäksi kirjan artikkeleissa käsitellään myös historian kipupisteitä, kuten kansalaissodan aikaa ja suojeluskuntatoimintaa. Tutkijoiden mukaan projektin aikana ei ole tarvinnut yrittää peitellä mitään esiin tullutta.

- Olemme saaneet merikarvialaisilta harvinaisen vapaat kädet, eikä tutkijoiden tekemisiin ole yritetty puuttua. Tämä osoittaa hienoa tutkijan vapauden kunnioittamista ja ammattitaitoon luottamista. Kaikki on sujunut hienosti ja kunnan kanssa asiat ovat aina järjestyneet, jos olemme kysyneet tai tarvinneet jotakin, Haanpää ja Sivula kehuvat.

Opiskelijat, tutkijat ja kuntalaiset yhteistyössä

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen oppiaineessa on aina pyritty nivomaan ajankohtaista tutkimusta ja toteutettavia projekteja opetukseen. Näin on tehty myös Merikarvian historiikkiprojektissa.

- Aivan alusta lähtien lähes joka lukukaudella on pidetty jokin Merikarvia-projektiin liittyvä kurssi: muun muassa kenttäkursseja, valokuvakurssi ja minibiografiakurssi. Hankkeen parissa on valmistunut muutamia kandidaatintutkielmia ja pro graduja, ja opiskelijat ovat pitäneet merikarvialaisille luentoja ja esitelmiä tutkimusaiheistaan, Haanpää kertoo.

Tutkijat kehuvat myös vuorovaikutusta paikkakuntalaisten kanssa. Esimerkiksi avoimissa muisteluilloissa on ollut runsaasti väkeä, ja näin on saatu paitsi koottua aineistoa myös osallistettua kuntalaisia.

Historiateos on nyt toimitus- ja viimeistelyvaiheessa, ja teoksen on tarkoitus ilmestyä vuoden 2017 aikana.